torstai 30. joulukuuta 2010

Hyvää Uutta Vuotta!

Joulu tuli ja meni, nopeasti niinkuin aina ja ihanasti niinkuin aina. Tänä vuonna joulu tuli kyllä niin tarpeeseen. Päiväkin vielä murehtimista, niin hermo olisi mennyt! Onneksi siis joulu tuli ja hermot saivat lepoa.

Asiasta kukkaruukkuun. Mua alkaa jo jännittämään tuleva muutto. Hyvällä tavalla siis! Sillälailla, että mietin kokoajan, että "kuukauden päästä tähän aikaan muutetaan..." tai "viikon päästä siellä alkaa remontti!" tai "mitkähän verhot laitetaan makkariin?". Ei siis ollenkaan niin, että "Apua, tila pienenee melkeen puolella." tai "jaksaakohan kukaan sittenkään tehdä lumitöitä". Parasta on kuitenkin se, että vanhempani asuvat siinä ihan meidän vieressä! (En olisi kyllä uskonut vielä jokin aika sitten, että muuttaisin takaisin lapsuuteni pihapiiriin. Never say never!)

Niin, ja uutisia myös Kallesta, kun viimeinen tekstini oli jotenkin niin synkeä..

Päätimme yhdessä, ettei Kallen tarvitse kärsiä sytostaattihoitoja, vaikka se elämää himpun verran pidentäisikin (mutta ei siis Kallen kohdalla parantaisi syöpää). Ei se elämänpituus vaan laatu! Nyt Kallella on siis loppuajan oloa parantava lääkitys ja voi veljet miten eri kissa se onkaan! Syö kuin hevonen, kehrää niinkuin kissan kuuluukin ja leikkii kuin pentu. Aivan ihanaa!

Omasta puolestani toivotan nyt Hyvää Uutta Vuotta!! Ensi vuonna yritän päivittää blogia useammin! :)

Pikkusisko feat. Kalle

tiistai 21. joulukuuta 2010

Tukasta asiaa

Moikka kaikille!

Ensinnä blogin kautta tsemppaukset Kallelle! Juuri asiaa pyöriteltiin Pikkusiskon kanssa puhelimitse ja kyllä se vaan hiljaiseksi vetää. Onneksi Kalle on hyvävointinen potilas ja saa hyvän lääketieteellisen hoidon lisäksi runsaasti hellyyttä ja rakkautta!

Oma uutiseni on tänään "himpun verran" kevyempi.

Täällä on nimittäin uusi tukka!

Ja tällä kertaa kyseessä on oikeasti
uusi ja erilainen tukka, ei latvoista tasattu ja muutamalla raidalla tuunattu vanha luihu.

Ja koska Pikkusisko ei tätä ilman kuvamateriaalia usko, laitetaan nyt tuutin täydeltä:







Ponnarille saa edelleen :)

Sinne se sitten jäi.

Yli 20 senttiä pitkä pehko.

Ja taisi muuten käydä niin, että löysin vihdoin sen oman kampaajani!

Vuosia on tullut seilattua luihuletin kanssa kampaajalta toiselle, mutta tänään kaikki sujui kuin tanssi.

Puhetta, mutta ei liikaa.

Visioita, mutta ei liian rajuja.

Hierontaa, mutta ei rystyset valkoisena.

Epäilen, että rakkauteeni kyseistä kampaamoa kohtaan saattoi vaikuttaa myös värjäyksen aikainen kakkutarjoilu.

Siis kakkua JA hieno tukka, voiko enempää toivoa?!?

Ihanaa jouluviikkoa kaikille! Rentoudutaan ja nautitaan!
Isosisko

ps. Taisin muuten mennä tukkatuloksesta johonkin hurmioon, sillä ostin kassin täydeltä hiustuotteita myös kotiin. Testailen niitä tässä joulun aikana ja raportoin tuloksista.

Testituloksia ja jatkomietintöjä


Voi itku. Eilen soitti eläinlääkäri ja kertoi koepalojen tulokset. Kallella on vatsassaan iso pahanlaatuinen kasvain. En oikein tiedä miten pitäisi suhtautua, paitsi että tietenkin surettaa pahan päiväisesti. Mutta siis jatkon kannalta. Eläinlääkäri suositteli sytostaatteja kuuden viikonvälein klinikalla, ja kissavakuutushan meillä onneksi on. Lääkärin mukaan kuitenkaan syöpä ei parane, vaan sytostaateilla saataisiin korkeintaan lisää aikaa. Ja lisäaikahan tässä kovasti houkuttelee! Jotenkin sitä vaan miettii, että mikä on oikeasti kissan kannalta parasta? Pää on kyllä ihan pyörällä, kun joutuu miettimään, että aletaanko sytostaatit vai pelkkä oloa parantava tukilääkitys. Lopetus (hullua, että sitä joutuu edes miettimään!) ei ole vaihtoehto, koska Kalle on vielä kuitenkin sen verran hyvässä kunnossa eikä kärsi.

Onko kellään kokemusta kissojen syövänhoidosta? Vetääkö fleguksi, onko apua vai riesaa kissalle? Kaikki kokemukset otetaan vastaan kiitollisena. :)

Ihanaa joulua kaikille, kaikesta huolimatta!

Pikkusisko

sunnuntai 19. joulukuuta 2010

Blogiehdotus


Vielä toinen postaus tälle päivälle. Mainonnan piikkiin menee, mutta menkööt. Siippani on avannut oman korubloginsa tänne, ja sieltä löytyy hänen tekemiään koruja. Kiinnostuneet käykää kurkkaamassa!




Mukavaa sunnuntainjatkoa!

Pikkusisko

Sattuu ja tapahtuu

Ensiksikin pahoittelut osaltani pitkästä bloggaus tauosta. Monennäköistä on ehtinyt tapahtua.

1. Kävimme lumisessa Tukholmassa. Harmittaa, että en ottanut kuvia Vanhan kaupungin joulumarkkinoilta, ei kyllä tullut mieleenkään kaivaa kameraa esiin kohmeisilla sormilla. Kaupunki oli kaunis, oli ihanaa nähdä Tukholmassa asuvaa ystävää ja tehdä pieniä ostoksia itselle. Ja hei, kai kaikki tietävät, että laivalla on mahdollista varata priva-sauna!? Ystäväni valaisi minua asiasta ja voin kertoa, että mikään ei ole ihampaa, kuin mennä saunaan suoraan pakkasesta ilman känniääliöitä. Yleiset saunat, ei mun juttu.

2. Villapaita on valmis! Tässä kohtaa minun ehkä pitäisi kiljua riemusta, sain kuin sainkin projektini valmiiksi ennen joulua, niinkuin tavoitteeni olikin. Mutta mutta... Ei kyllä ehkä ihan putkeen mennyt. Paidasta tulikin kokoa XXXXL ja sen "suloiset puhvihihat" on selkeästi ottanut vaikutteita renesanssin puhveista. On kyllä siis puhvia kerrakseen. Kuva tulee, mikäli kehtaan ottaa. Ei siis ihan putkeen, mutta hei, ensimmäinen neulomani villapaita, ehkä omat odotukseni olivat vähän korkealla. Tästä otan opikseni! Lisäksi paita on ihan sairaan lämmin, joten voin pitää sitä kuitenkin kotosalla telkkua katsellessa. Että ei sinänsä.

3. Kalle-kissa on voinut viime aikoina huonosti. Se on laihtunut ja oksentelee taukoamatta. Oksentelun takia sitä ollaan kiikutettu lääkäriin useamman kerran ja aattelin, että taaskin saadaan hetkeksi jotkut pillerit, jotka ei pitemmällä tähtäimellä auta. No, nyt syy tosiaan taisi selvitä. Ultrassa selvisi iso muutos vatsassa ja Kalle leikattiin heti. Vatsasta löytyi a) joko suuri vatsakasvain tai b) tulehtunut megalomaanisen suuri vatsahaava. Lääkäri vahvasti ensimmäistä. Nyt tässä ollaan siis viime päivät paranneltu potilasta, annettu lääkkeitä ja mietitty ensi viikolla saapuvia testituloksia.


Itse potilas on ainakin tähän asti voinut melko hyvin, lukuunottamatta ärsyttävää t-paitaa ja piinaavia lääkkeidenottoja. Urhea pikku potilas. :) Ei voi muuta kuin uskoa parhaaseen ja ottaa päivän kerrallaan. Lisäksi tällaisena aikana, kun ollaan vain kotona vahtimassa Kallea, voi tilata pikaruokaa, ja herkutella kaikin tavoin. Kokeilimme uutta intialaista ravintolaa, joka kuljettaa kotiin. (Saa sieltä tosin pitsaa ja kepsuakin tietty)


Oli kyllä sairaan hyvää! Tilattiin kolmea eri ruokaa. Palak Paneeria, Tikka Masalaa ja Shrimp Currya ja kaikki kelpasi. Palak Paneer oli oma suosikkini.


Mutta täällä me siis nyt vaan ollaan. Katsotaan, ettei Kalle revi tikkejään ja lääkitään sitä 6 kertaa päivässä. *huoh* Jännityksellä ootetaan ens viikkoa ja mietitään miten joulu toteutetaan näillä eväillä.

Mutta ihanaa joulunalus viikkoa teille!

Pikkusisko