To do

Myönnetään.

Siskokullat on blogina ollut viime aikoina äärimmäisen remonttipainotteinen ja harvakseltaan päivittyvä.

Sanottakoon, että näiden kahden tekijän välillä on jonkinlainen korrelaatio. Siis remontin ja harvaan tapahtuvan päivityksen. Tuntuu nimittäin, että meikäläinen tekee päivät pääksytysten TO DO-listoja, laihoin tuloksin.

Tänään lista näytti tältä:
-Pyykit (1 koneellinen saatu aikaseksi, 5 koneellista odottaa)
-Ruoka (linssimakaronilaatikko tehty, jes!)
-Tapetti (tarkoittaen, että olohuoneen tapetti tulisi valita pikimmiten. Ei osattu päättää. Tänäänkään.)
-Puutarha (1 kpl syreenejä leikattu, kaikki muu tekemättä)


Toisin sanoen tämän päivän listasta ainoastaan ruoka saatiin aikaiseksi. Onneksi sentään se :)

Mutta eipä kai tälläisinä hellepäivinä oikein kuuluukaan muuta tehdä kuin viettää pidennettyä siestaa varjossa köllötellen.

Ihania kesäpäiviä toivotellen,
Isosisko

ps. Yksi ilouutinen remppaan liittyen on muuten tullut: julkisivuremppaan ei tarvita kuulemma mitään lupaa. Kaupungin edustaja sanoi ainoastaan: "Kunhan tulee hieno" :)

Kesä, kesä, kesä!!!

Kesäkuu on vaivihkaa vierähtänyt jo toiselle puoliskolleen.

Aurinkoiset säät ovat vauhdittaneet niin ajantajua kuin puutarhan kukkaloistoakin; tuntuu, että kaikki kukkii edellisiin vuosiin verrattuna hiukan etuajassa.

Hiukan olen raaskinut ottaa kukkia myös sisälle.

Vuorikaunokkeja työhuoneeseen.
Syreenejä kylppäriin.
Ja lemppareitani valkoisia pioneja keittiöön.





Kattiloidenkin tiskaus tuntuu jotenkin siedettävämmältä, kun katselee ja haistelee siinä samalla KESÄÄ. On muutenkin kumma juttu, että keittiörempan jälkeen jopa ikkunoista avautuvat maisemat näyttävät jotenkin erilaisilta, uusilta. Samoja maisemia on tuijoteltu jo useampi vuosi, mutta tuntuu kuin valkoinen keittiö antaisi katseen lähteä kauemmaksikin. Vanha sininen vaati huomiota jokaisella solullaan.

Tällä hetkellä meillä kerätään jo voimia seuraavaan remppaan. Pahoin pelkään, että elokuussa Isonmiehen kesäloman aikaan meillä taas nakutellaan yötä päivää. Hyvästi Rooma ja raviolit, tervetuloa remontti ja roiskeläppä! :)

Ihania kesäpäiviä toivotellen,
Isosisko

Keittiökuvat

Viimeisen viikon olen odottanut hetkeä, jolloin kuvaan uuden keittiön.

Sillä tavalla rauhassa.

Niin, että kuvissa näkyy vasta leivottu raparperipiirakka ja uututtaan kiiltävä keittiö viimeisen päälle stailattuna. Alkukesän auringossa säteillen.

Raparperit ovat saaneet kasvaa rauhassa. Ja illallahan ne kuvat tuli nyt sitten otettua.

Näytetään nyt kuitenkin ensin lähtötilanne:







Ehtaa 1950-lukua. Rempseää sinistä, kuluneita pintoja ja äärettömän huonoa ergonomiaa. Kaapit on tehty mittatilauksena Isonmiehen 150 senttiselle isoäidille. Koska Isomies on lähemmäs 200 senttimetriä ja minäkin (ainakin unelmissani) 170 senttinen, on työskentelykorkeus aikaisemmin ollut kaikille talon nykyisille asukkaille väärä.

Tunnelmaa ei kieltämättä tästä köökistä puuttunut. Minkälaista tunnelmaa, sitä en uskalla sanoa... :)

Ja tässä sitten se uutuuttaan kiiltelevä (huomaa leivänmurut ;) keittiö.









Verhot ja matto vielä uupuvat, mutta muutoin keittiö on valmis. Ja kyllä me ollaan onnesta ymmyrkäisinä. Kaikesta tuli juuri sitä, mitä toivottiin tai vieläkin parempaa! :)

Vielä ei ole edes ollut sinistä ikävä :)

Erityisen tyytyväinen olen korkeaan mikroon ja uuniin. Helpottavat todella paljon työskentelyä. Ja uuni on kätevästi pikku näppien ulottumattomissa :) Integroitu astianpesukonekin on muuten huippu, jos talossa on pieni nappien painaja.

Pikkutyttökin on ollut innoissaan uudesta keittiöstä. On kierrättänyt vieraita kädestä pitäen jokaisen uuden jutun luona ja kertonut omalla 1-vuotiaan kielellään kaiken tarvittavan uuden keittiön hienouksista :)

Lämpimiä päiviä toivotellen,

Isosisko