Remppaa remppaa

Päivät ovat lentäneet keittiöremontin kourissa ja viikonloppuna jo Isonmiehen kanssa mietittiin, että taasko tässä ollaan.

Remonttipölyn, -huolien ja -äänten keskellä.
Evakossa.
Ilman uunia.
Piha täynnä roinaa.

Mutta sitten katseltiin uuden keittiön 3D-kuvia. Ja toisiamme.

Meille tätä tehdään.
Pikkuhiljaa.
Läheisten avustamana.


Avun pyyntiin tässä joutuukin taas tottumaan. Purkupäivät vietettiin jo Mummulassa evakossa ja Vaaria on käytetty luvattoman paljon remppa-apuna.

Hiukan on myös haikea fiilis. Vaikka kuinka tietää, että vanhat kaapit olivat jo tulleet tiensä päähän, katselin tänään haikeana kun huonoimmat niistä kipattiin roskalavan kyytiin.

Koska kyllähän niissä luonnetta oli!
Ja historiaa. Purkuprosessissa löytyi mm. vanhat damaskit, lapsen kenkä, kasa lehtiä, hevosen jouhia ja kommunistisia banderolleja.
"(Pääoma hallitsee maailmaa, tämä on väärin, vaadi oikeuksiasi!)"

Remppaterkuin,
Isosisko

Äänestämään!

Mulla on tasan yksi asia:

Nyt kaikki äänestämään!!!

Vaikuttavin terkuin :)

Isosisko




No, okei laitetaan nyt kaksi asiaa:

Nyt kaikki nauttimaan ihanasta kevätsäästä!

Keittiöremontti

Heissan kaikki!
Vanhan talon loppumattomassa remonttisuossa on päästy kevään korvalla uuteen vaiheeseen.

Väisty salaojaremontti!
Häivy julkisivuremppa!
Hyvästi kattoremppa!

Nyt remontoidaan keittiö!

Yllättävien käänteiden jälkeen meillä alkaa muutaman viikon sisällä kettiön uusiminen!

Pakko sanoa, että kerrankin innostava remontti! Arvatkaa vaan kuinka ihanalta tuntuu taas miettiä kaappien ovia ja seinien väriä, hikisen nihkeän salaojaremonttisuon jälkeen.

Niin ja siis ne salaojathan eivät ole vielä valmiit, mutta kyllähän montaa remppaa kannattaa tehdä samaan aikaan, eikö?!? :)

Keväistä energiaa kaikille!

Isosisko

ps. Haluaako joku muukin kuin minä before/after-kuvia? Voin kertoa, että tällä hetkellä meillä on aika räheät mustikan siniset kaapit, joten muutos on varmaankin ihan merkittävä :)

Tavarat, joita oikeasti arvostan

Sadan tavaran haaste on pyörinyt netissä jo jonkin aikaa. Meidän huushollin piti osallistua siihen jo viime kesänä, mutta aina oli jokin este: ei jaksanut, ei ollut aikaa, piti muuttaa, vanhatkin kirppariroinat tukkivat nurkat, joten uusia kasoja oli liian ahdistavaa tehdä.

Nyt tilanne on toinen. Meillä on entisiin asuntoihimme verrattuna melko pieni asunto ja jokainen neliö täyteen tupattua tavaraa ahdistaa. Aloitimme haasteen tänään. Miehen sata ja minun sata tavaraa listat alkoivat täyttyä. Vaan eipä kovaa vauhtia.

Havahduimme penkoessamme kumpikin omia kamojamme, että onnelliseksi tulee varsin rajatusta määrästä tavaraa. Niitä kullan arvoisia tavaroita ei erota kaiken rojun keskeltä. Ne samat kirjat, vihot ja ihonhoitotuotteet, jotka ovat pölyttyneet hyllyssä vuosi tolkulla eivät juuri tee mitään muuta kuin ovat. Tottumuksesta. Niitä sitten siirrellään edes takas, kuskataan varastoon ja otetaan esille, jos joskus vaikka käytettäisiin. Koska kyllä ainakin minä haluan lapseni lukevan juuri ne hyllyssäni olevat Harry Potterit ja varmasti hankimme vielä kissan ja Kissojen naksutinkoulu-kirjalle tulee vielä käyttöä! Näin ehkä vielä tapahtuu, että 15 vuoden päästä meillä on nuori, joka himoaa Potterit toisensa jälkeen. Kissakin kyllä meille vielä tulee, mutta muistanko edes tuota kirjaa? Entä nämä 15 vuotta ennen sitä lukutoukkaa ja aika ennen kissaa? Tätähän hetkeä me nyt elämme! Ei lukutoukkaa, ei kissaa, vain me kaksi.

Minulle jäi muutama kirja, ja nuo kirjat ovat niitä, joita oikeasti arvostan ja haluan niille hyllystä paikan antaa.

Samalla kun tavaramäärä pieneni, riemu ja vapautuneisuus sisällä kasvoi. Vaikka olen ennenkin karsinut tavaraa runsaalla kädellä pois, tämä kerta oli jotenkin erilainen. Periaatteessa minähän ne säännöt laadin, mutta silti poisheittämistä helpotti se, kun TIESIN, että turhat tavarat eivät mahdu listaani.

Minulle on ennen määrä korvannut laadun. "Kunhan on valinnanvaraa!" Nyt suunta on muuttunut. Haaveilen siitä, että minulla olisi juuri ne tietyt tavarat kestävänä, ekologisena ja minulle sopivana mallilla.

Olen haasteeni kanssa aivan alussa, siivosin vasta yhden hyllyn! Tuo hylly kuitenkin oli jotenkin hieno ja ehyt alku. Luovuin materiasta ja onnellisuuteni vain kasvoi tavaran antaessa tilaa auringolle.

Pikkusisko

P.S. Postaan satasen listani ehdottomasti tänne heti kun projekti hoidetaan loppuun

P.P.S. Kaikki ihon- ja hiustenhoitotuotteeni SEKÄ meikit mahtuvat pieneen koriin! Epäsopivista meikkisävyistä ja harhaostoksista ei ollut vaikeaa luopua, vaikka alkuun sitä mahdottomana pidinkin

P.P.P.S. Ihoni on jo himpun verran parempi! Tulossa siis ehkä muutaman viikon sisään hurjat before- ja after-kuvat!

Ötökkä

Joskus on hauska näpertää....



Ihan jotain pientä vaan.

Kevään kunniaksi.
Omaksi iloksi.





Kyseessä siis Hennesin perusharmaa body, jota hiukan tuunailin käsityölaatikosta löytyneillä napeilla. Leppäkertultahan nuo napit ihan näyttivät, joten muutamalla hajapistolla sai ötökkä vielä tuntosarvet ja (liian vähän) jalkoja.

Kevätterkuin,
Isosisko