Duplofun!

Allekirjoittanut on jättänyt mehunsa ilmeisesti kaupan tiskille, sillä viime päivinä silmäluomet ovat pysyneet auki lähinnä tulitikkujen avulla. (Ei siis tietoakaan joulusiivouksesta, jouluruuista, joulukoristeista ja joululahjoista....Mutta ei onneksi myöskään joulustressistä!)

Vaikka omat mehut ovat kateissa, meillä häärää (kattoremppamiesten lisäksi) kaksi äärimmäisen tuotteliasta rakentelijaa.

Tuotanto (ja tunnelma!) käy kuumana, kun Pikkutyttö ja Isomies istuvat Duplo-kasassa ja voin kertoa, että käsky "anna pienemmän ottaa" kaikuu meidän taloudessa kuuroille korville...

Vähän väliä kaksikko pyytää äidin kuvaamaan saavutuksiaan (ennen kuin demolition team eli Pikkutyttö pistää kaiken tehdyn matalaksi).




Aika ihania, eikö?!?

Siis sekä ylpeät rakentajat että aikaansaannokset :)

Leikkimielistä viikonloppua kaikille!
Isosisko

Makuraati

Lupauksista on pidettävä kiinni, joten luvassa kuppikakkujen tiukkaakin tiukemmat arviot ja reseptit :)

Vasemmalta lukien: Marianne, vadelma-valkosuklaa ja porkkana. Jokaista jäi sattumalta jäljelle yksi kuorrutettu yksilö, joten sain vielä napattua kuvan vieraiden lähdettyä. Päivän päätteeksi näyttävät jo hiukan reissussa rähjääntyneiltä.

Makuraadin tiukat arviot:

Porkkanakuppikakut
- makein
- kostein koostumus
- ei oikea kuppikakku, enemmänkin porkkanapiirakka muffinivuoassa :)
- ulkonäollisesti heikoin: jäi littanaksi ja kokki lurautti liikaa elintarvikeväriä :)


Vadelma-valkosuklaakuppikakku
- raikas vadelmainen tuoksu
- marjainen lopputulos
- kaunis, kuppikakkumainen ulkonäkö, joskin nonparellit sulivat säilytettäessä rumasti kuorrutteen sekaan -> kannattaa koristella viime hetkellä tai käyttää koristeluun esim. vadelmia
- vähiten makea, jopa raikas kuppikakuksi

Mariannekuppikakku
- muhkea ulkomuoto
- makean suklainen
- rakenne mukavalla tavalla "tahmea", rouhe antoi kuitenkin pureskeltavaa

Selkeää voittajaa ei tästä kolmikosta löytynyt, osa vieraista piti eniten porkkanasta, joku Mariannesta ja toiset taas vadelmasta. Eniten vaikuttivat omat mieltymykset: suklaan ystävät valitsivat suosikikseen Mariannen, raikkaan makuelämyksen perään olevat vadelma-valkosuklaan ja tiukan makeapläjäyksen ystävät porkkanan.

Ei siis auta kuin kokeilla jokaista reseptiä ja etsiä oma suosikki :)

Porkkana-kuppikakut
2 munaa
3 dl sokeria
50 g voita
1 dl maitoa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
6 dl porkkanaraastetta

kuorrute:
30 g voita
n. 150 g tomusokeria
n. 100 g tuorejuustoa
(Lisäksi punaista elintarvikeväriä ja nonparelleja)

1. Vaahdota munat ja sokeri.
2. Sulata rasva ja lisää se maidon kanssa taikinaan.
3. Yhdistä jauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaneli ja lisää taikinaan.
4. Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi ja lisää taikinaan.
5. Jaa taikina muffinivuokiin (n. 15 kpl).
6. Paista 15-20 min. 200 asteessa.
7. Sulata kuorrutteen voi ja anna jäähtyä hetki.
8. Lisää tuorejuusto ja tomusokeri. Sekoita hyvin. Lisää halutessasi elintarvikeväriä.
9. Levitä kuorrute jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja koristele halutessasi nonparelleilla.


Vadelma-valkosuklaakuppikakut
3 munaa
2 dl sokeria
1tl vanilja sokeria
100 g margariinia
1 dl maitoa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl vadelmia (pakaste)

kuorrute:
100g valkosuklaata
200 g huoneenlämpöistä tuorejuustoa
3 dl vadelmia (pakaste)
(nonparelleja ja elintarvikeväriä)

1. Vaahdota munat ja sokeri.
2. Sulata rasva ja lisää se maidon kanssa taikinaan.
3. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri ja lisää taikinaan.
4. Rouhi vadelmat hiukan pienemmäksi ja lisää ne kohmeisena taikinaan.
5. Sekoita taikina tasaiseksi ja jaa muffinivuokiin (n. 12 kpl).
6. Paista 15-20 min. 200 asteessa.
7. Sulata kuorrutteen valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa.
8. Vatkaa tuorejuusto pehmeäksi ja lisää sulatettu suklaa. Lisää sulaneet vadelmat ja sekoita. Lisää halutessasi tilkka elintarvikeväriä.
9. Levitä kuorrute jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja koristele vadelmilla tai nonparelleilla.

Marianne-kuppikakut
2 munaa
2 dl sokeria
50 g voita
1 dl maitoa
3 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 ps Marianne crush- rouhetta

kuorrute:
30 g voita
n. 150 g tomusokeria
n. 100 g tuorejuustoa
1/2 ps Marianne crush rouhetta
(nonparelleja)

1. Vaahdota munat ja sokeri.
2. Sulata rasva ja lisää se maidon kanssa taikinaan.
3. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri ja lisää taikinaan.
4. Lisää Marianne-rouhe ja sekoita hyvin.
5. Jaa taikina muffinivuokiin (n. 15 kpl).
6. Paista 15-20 min. 200 asteessa.
7. Sulata kuorrutteen voi ja anna jäähtyä hetki.
8. Lisää tuorejuusto, tomusokeri ja Marianne-rouhe. Sekoita hyvin.
9. Levitä kuorrute jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja koristele halutessasi nonparelleilla.


Eikun kokeilemaan! :)
Suu makiana,
Isosisko

Kuppi ja kakku

Niin paljon postattavaa, niin vähän aikaa!

Mutta aloitetaan nyt tällä:
Tämä viikko on yhtä juhlaa!

Maanantaina juhlittiin 93-vuotiasta Suomea ja loppuviikko menee nimipäiviä fiiratessa.

Vadelma-valkosuklaakuppikakut

Nimppareiden kunniaksi pyöräytin eilen kuppikakkukavalkadin (tuli kolmea sorttia: vadelma-valkosuklaa, marianne ja porkkana).

Huomenna tekeleitäni tulee maistelemaan muutama sokerinnälkäinen sukulainen ja ankaran makuraadin päätteeksi postaan sekä reseptit että raatilaisten arviot.

Itsenäisyyspäivä sen sijaan meni aivan kaupan antimilla, linnan pukuloistoa seuratessa.

Ja oli meillä ihka omakin vastaanotto: tyttö, tuolloin päivää vaille 11-kuukautta, kestitsi nukkeja ja nalleja pienen tuohilaatikon ympärillä. Oli äidiltä tulla tippa linssiin, kun pikkuinen tosissaan syötti lusikalla vuoron perään arvovaltaisia vieraitaan. Juotti mukista. Järjesteli lautasia. Höpötti omaa salakieltään.

Kuinka se on jo noin iso?!?

Kerrottakoon vielä tähän lopuksi, että kattoremontin olisi määrä alkaa pian ja remppakärpänen on taas puraissut. Nyt kun vain olisi rahaa, aikaa ja taitoa tehdä keittiö ja olohuone uusiksi :) Niin ja mainitsinko jo ulkoverhoilun ja salaojat?

Heissulivei!
Isosisko

ps. Iloisen juhlatunnelman alla on haikeus: koti tuntuu todella tyhjältä, kun kaksi meistä on poissa. Peukaloisen ja Peukalo-Liisan uusi koti oli ihana ja kuulumisiakin on jo saatu, mutta silti...

Täällä niiden kuuluisi olla.

Etenkin lauantai ja sunnuntai olivat todella vaikeat.

Nenänjäljet ikkunassa, tyhjä lempipaikka, kissankupiton keittiö...

Mutta tottuuhan siihen.

Pakkohan se on.

Uutta projektia pukkaa

No ei, villapaita ei ole vielä valmis, mutta aivan loppusuoralla! Hiha pitää viimeistellä ja sitten on enää kauluksen neulominen ja palasten yhteen kokoaminen. Loppusuoralla oleminen antaa siis oikeuden suunnitella seuraavaa megaprojektia. Onko se villapaita? Onko ne leggingsit? Ken tietää, mutta tässä on jotain hahmotelmaa siitä, mitä täällä seuraavaksi voisi olla puikoilla.

1. NEULETAKKI, JOKANAISEN YSTÄVÄ

Neuletakin väristä en tiedä, mutta jokin puolipitkä, unelman kevyt lämmittäjä olisi mahtava saada. Musta tietenkin on ajaton, ja pelastaa päivinä, joina mielikuvitus on loppu.

Kun tekee itse, on mahtavinta mielestäni se, että laatuun voi panostaa ilman, että köyhtyy suuria summia. Tietenkin plussaa on myös se, jos lopputulos on sen mukainen, että kadulla kehtaa kulkea tekele niskassaan, koska laadukkaasti tehty työ kestää oikeinhuollettuna pitkään.

2. TALVITUISKUJEN KESYTTÄJÄ

Okei, neuletakkejahan nämäkin, mutta vähän järeämpää kalustoa. Näen jo itseni tyytyväisenä sohvannurkassa superneuletakki päälläni muiden hytistessä talven kylmyyttä. Ja ehkä keväällä ensimmäisten lämpimien kelejen saapuessa voisin uskaltautua neuletakki päällä ulos! Kyllä. Tällaisen teen. Jonkun mallisena. Ei voi olla huono vaihtoehto kaltaiselleni palelijalle.

Tosin värikysymys on taas polttava. Voiko kaikki vaatteet olla vaaleanpunaisia ilman, että näytän viisivuotiaalta? (Vastaus on jyrkkä ei. Älkää yllyttäkö.)

3. JOTAIN SÖPÖÄ JA IHANAA

Netti on söpöjen ohjeiden paratiisi. Lisäksi kaikista ohjeista saa söpöjä kuvittelemalla ne karkkiväreihin. Apua. Menee kyllä niin söpöksi, etten tiedä mistä alottaisin.

4. SUKAT

Sukkien kanssa mulla on ollut ongelma. En jotenkin vaan osaa. Liian monta puikkoa ja kavennukset menee aina väärin. Mut aion päästä tässäkin asiassa eteenpäin! Ehkä ens keväänä mulla on tollaset ihanat harmaat sukat silkkirusetteineen, eikä mun varpaita palele. Tai ehkä mun kannattais koittaa jotain ihan perusohjetta ensin ja koittaa sitten vasta palmikkosukkia. Äh, mut ei se oo yhtä kivaa!

5. KAIKKI.

Ostin vielä Novita-lehden, ja sielläkin oli kaikkea ihanaa. Sukkia, LEGGINGSEJÄ (jotka oikeasti tarvitsen!) ja niitä neuletakkeja. Sen lisäksi projektilistallani on kämmekkäät, säärystimet, pipo, baskeri ja lapaset.

Apua. Tästä tulee niin ihanaa!

Pikkusisko

P.S. Kaikki kuvat on poimittu täältä. Samasta paikasta löytyy myös ohjeet noihin sekä moniin muihin ihaniin neuleisiin, jos joku innostuu.

Uuden edessä

Peukaloinen ja Peukalo-Liisa lähtevät huomenna uuteen kotiin.

Olo on haikea.

Surullinen.

Jopa hiukan katkera.


Ja toisaalta...

Helpottunut ja onnellinen.

Uusi koti vaikuttaa ihanalta.

Oma niistely ja kutinakin todennäköisesti helpottuvat pikku hiljaa.

Ja niin kurjalta kuin se itsestä tuntuukin, tytöt eivät varmaan muista meitä enää muutaman viikon kuluttua.

Mutta me muistamme ne.

Aina.


Isosisko