Tuunaa resepti (osa 1?)

Tiedättekö sen tunteen, kun katsoo reseptiä ja miettii: "Voi vitsi toi on varmaan hyvää!".

Ja kun lopulta reseptiä kokeilee fiilis onkin lähinnä: "No, ihan okei, mutta..."


Ja sitten ei oikein tiedä mistä se mutta johtuu.


Tänään tuo tilanne tuli (jälleen kerran) vastaan.

Ajattelinkin nyt ehdottaa Pikkusiskolle "tuunaa resepti"-avunantosopimusta (käytetään hyväksi Pikkusiskon ruoka-maniaa...). Eli aina kinkkisen reseptin ilmestyessä haastetaan toinen Siskokulta tuunaamaan reseptistä entistä ehompi. Säännöt ovat seuraavat:

1. Vähintään yhtä reseptin ainesosaa (tai sen määrää) tulee muuttaa.
2. Vähintään kaksi reseptin ainesosaa tulee säilyttää.
3. Reseptin muutokset kirjataan blogin kommenttikenttään, jotta jokainen kiinnostunut voi kokeilla entistä ehompaa reseptiä.

Miltä kuulostaa? No kuulosti miltä kuulosti, tästä se lähtee:

Tuunaa resepti, osa 1:
Kikhernekastike intialaisittain
1,5 rkl öljyä
1 sipuli
3 tl valkoliekkiä tai 3 valkosipulinkynttä
1 tl juustokuminaa
1 tl kurkumaa
1 tl punasta currytahnaa
1/3 tl kokonasia koriantereita jauhettuna
100g kirsikkatomaatteja
1 prk kikherneitä
2 tl sokeria
1 tlk tomaattimurskaa
100g maustamatonta tuorejuustoa
tuoretta korianteria

1. Kuullota silputut sipulit ja valkosipulit öljyssä.
2. Lisää juustokumina, kurkuma, curry ja korianteri ja anna mausteiden muhia hetki öljyssä.
3. Lisää neljään osaan pilkotut tomaatit, kikherneet,sokeri ja tomaattimurska. Kiehauta.
4. Lisää lopuksi maustamaton tuorejuusto ja lämmitä. Älä kiehuta.
5. Silppua pinnalle tuoretta korianteria ja tarjoa tumman riisin kanssa.


Eli mitä tälle pitäisi tehdä? Saisiko tästä jollain ilveellä (vieläkin) parempaa?
Pikkusisko (ja muut halukkaat) näyttäkää taitonne! Ehdotuksia kommenttiboksiin!
Isosisko

Lettukestit

Heissan kaikki!
Täällä päivät kuluvat sisäleikeissä ja herkutellessa (forgive me, my skinny jeans...). Ja nyt on aivan pakko jakaa paras lettu (vai räiskäle?) resepti IKINÄ!

Tällä reseptillä ainakin meillä taikinasta tulee paakuton ja letuista helposti paistettavia ja super-hyper-duper hyviä. Omasta mielestäni lettujen kaveriksi riittää ripaus sokeria, mutta kyllä välillä sekaan humpsautetaan myös aimo kasa jätskiä ja mansikkahilloa :)

Isosiskon letut

2 kananmunaa
5 dl maitoa
3 dl vehnäjauhoja
4 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
paistamiseen voita

1. Riko kananmunien rakenne rikki vatkaamalla voimakkaasti.
2. Lisää puolet maidosta, sokerit ja suola.
3. Lisää vehnäjauhot hiljalleen, koko ajan voimakkaasti sekoittaen.
4. Lisää loppu maito.
5. Anna taikinan turvota noin 10 minuuttia, jotta lettujen rakenteesta tulee erityisen herkullinen.
6. Paista (tai pistä mies paistamaan;) kauhallinen taikinaa kevyesti rasvatulla pannulla, kunnes lettu on molemmilta puolilta kullan ruskea.
7. Nauti sokerin, jäätelön tai hillon kera!

HUOM! Jos laitat kerralla kaiken maidon, on taikinasta äärimmäisen vaikea saada paakuton. Malttamalla maidon kanssa saat sileän takinan.

Herkullista torstaita kaikille!
Isosisko

Sokerimassa

Nyt luvassa sokerimassalla päällystyksen ja sokerimassakukkien teko-ohjeet!
Koska otan tämän bloggailun(kin) (turhan) vakavasti pidin ohjeita varten pienimuotoisen pakasterasian päällystyssession. Periaate siis kakun päällystyksessä aivan sama kuin alla olevissa kuvissa, mutta en suosittele pakasterasioiden tarjoamista vieraille ;) Helpon kakkuohjeen löydät edellisestä postauksesta täältä.



Päällystykseen ja koristeiden tekoon tarvitset:
- sokerimassaa, jota saa ainakin isoista marketeista ja jopa Tiimarista(!). Myydään nimellä sokerimassa tai fondant. Yhden 24 cm kakun päällystämiseen kannattaa varata kaksi pakettia sokerimassaa (500g).
- kaulimen
- tomusokeria
- pitsapyörän tai taikinarullan
- puhtaan alustan
- piparkakkumuotteja
- sokerihelmiä tai strösseleitä
- tuorekelmua
- astioita koristeiden kuivatukseen




Sokerimassalla päällystämisessä ja koristeiden teossa on muistettava, että kyseessä on syötävän koristeen ja päällisen teko. Suosittelenkin, että ennen työn aloittamista poistat kaikki korut ja peset kaikki tasot ja kätesi huolellisesti. Itse käytin pienten koristeiden teossa alustana silikonista leikkuulautaa. Kakkuun tulleen suuren päällysen tein puhdistetulla pöytätasolla.


Sokerimassakoristeet

Suosittelen sokerimassakoristeiden tekoa hyvissä ajoin. Hauskinta sokerimassan käytössä on nimittäin sillä leikkiminen ja erilaisten koristeiden ideointi. Kiireessä, juuri ennen juhlia, koristeita kannattanee tehdä vasta harjoittelun jälkeen.

Sokerimassan työstäminen kannattaa aloittaa pehmittämällä massaa hiukan käsissä. Ainakin minulle sattuneet massat olivat kovettuneet hiukan säilytyksen aikana, joten kaulimaan ei kannattanut heti lähteä.

Kun massa on hiukan pehmennyt, ripottele työalustalle tomusokeria ja aloita massan kauliminen. Tomusokeri estää massan tarttumisen alustaan.

Kauliessasi sokerimassaa nostele sitä ajoittain alustasta. Näin massa ei tartu alustaan tai jos tarttumista ilmenee, huomaat sen ajoissa ja voit lisätä alle hiukan lisää tomusokeria. Jatka kaulimista, kunnes olet muodostanut riittävän ohuen ”lätyn”. Koristeita tehdessä eri paksuiset osat tuovat ilmettä, eikä paksuuden kanssa ole ”niin nuukaa”.



Leikkaa piparkakkumuoteilla kaulitusta massasta kukkia(sydämiä/tähtiä). Tee kukkien pintaan kuviointia taikinapyörällä ja veitsen kärjellä. Mielestäni hauskoja kukkia tulee, kun kukkien eri kerrokset ovat eri tavoin pintakuvioituja.





Kun olet kuvioinut kukat, liitä ne päällekkäin. Jotta kukat tarttuvat kunnolla toisiinsa, laita kiinnityskohtaan pieni tippa vettä. Paina pienimmän kukan keskelle vielä sokerihelmi. Laita valmis kukka kuivumaan astiaan, joka on täytetty tuorekelmulla. Näin kukka saa kaarevan muodon.



Pienet kukat on tehty ilman pintakuvointia ja runsaasti kaartamalla.
Kaartaminen ei aina ole tarpeen. Hauskoja kukkia saa myös kuivattamalla kukat tasaisella alustalla ja tekemällä erilaisia keskustoja.





Sokerimassa kuivuu nopeasti, joten hirvittän pitkää aikaa ei kukkien tarvitse antaa kuivia. Jotta kukat kuitenkin olisivat kestäviä, tee ne hyvissä ajoin ja laita kuivumaan viileään paikkaan, pölyltä suojaan.

Sokerimassalla päällystys

Ennen sokerimassalla päällystystä huomioi, että tasaisen päällisen aikaansaamikseksi tulee kakku ensin päällystää esim. voikreemillä. Jos päällystät kakuun suoraan sokerimassalla, näkyvät kakun kerrokset sokerimassan läpi ja pinnasta tulee epätasainen. Voikreemin ohjeen ja sillä päällystämisen niksit, löydät täältä.

Ennen sokerimassan työstämistä mittaa päällystettävä leivonnainen. Näin voit helposti mitata myöhemmin, että kaulittu massa on varmasti riittävän leveä.

Jälleen kauliessasi sokerimassaa nostele sitä ajoittain alustasta tarttumisen välttämiseksi. Jatka kaulimista, kunnes olet muodostanut riittävän suuren ohuen ”lätyn”. Mitä ohuemmaksi massan kaulitset, sitä helpommin se repeää. Toisaalta ohut sokerimassa ei hallitse kakun makua yhtä voimakkaasti kuin paksu kerros.

Kun kaulitun massan halkaisija alkaa näyttää lupaavalta, mittaa se. Jatka kaulitsemista mikäli halkaisija ei ole riittävä.



Kun lätty on sopivan kokoinen, nosta se toiselle käsivarrellesi ja siitä kakun päälle.





Kakun päälle laitetun sokerimassan tasoitus kannattaa aloittaa päältä ja edetä siitä reunoille. Reunojen tasoittelu käy parhaiten, kun teet vuoronperään nostavaa ja painavaa liikettä. Eli nosta sokerimassaa ensin reunalta hiukan ylöspäin, jonka jälkeen painat sitä taas alaspäin silottavalla liikkeellä. Jos ainostaan painat reunat suoraan kakun pintaan, jää reunoille ryppyjä. Sokerimassan tasoitteluun on myytävänä ihan tarkoitukseen suunniteltuja tasoittimia, mutta itse sain massan haluttuun muotoon ihan omien kätösten avulla. Kunhan muistaa hellät liikkeet ja välttää paniikkia, pääsee pitkälle :)

Kun olet saanut sokerimassan kauniisti kakun pinnalle, poista ylimenevä osa pitsaleikkurilla tai taikinapyörällä. Leikkaa ensin mieluummin liian vähän ja vähennä sitten lisää, jotta kakku varmasti peittyy.





Koristele kakku strösseleillä tai tekemilläsi sokerimassakukilla/sydämillä tmv. Voit myös leikata taikinapyörällä erilevyisiä nauhoja kakun pintaan tai kuten tässä, ainoastaan kakun alareunaan. Vain mielikuvitus on rajana!





Makeita hetkiä toivotellen,
Isosisko

ps. Jos ohjeet tuntuvat epäselviltä, kyselkää ihmeessä! Ja jos minuun ette uskalla luottaa, kannattaa hakea videoita youtubesta esim. sanoilla how to fondant . Niillä ohjeilla minäkin lähdin tätä kokeilemaan!

Synttärikakku

Olen tässä (pyynnöstä!) koonnut ohjeita tytön synttärikakusta ja erityisesti sokerimassalla päällystämisestä ja koristeiden tekemisestä.

Koska ohjeet ovat blogimittakaavassa aika pitkät, jaan ne kahteen postaukseen. Ensimmäisessä postauksessa on kakun perusohje ja seuraavassa sokerimassakoristeiden teko-ohjeet ja vinkit sokerimassalla päällystykseen.


Pikkutytön synttärikakku

3 kerrosta kakkupohjia (itse tehtyjä tai esim. Pirkan valmispaketti, jossa suoraan kolme pohjaa)
n. 2 kpl banaaneja
n. 300 g (pakaste)mansikoita
1 prk luomu kuohukermaa
1 prk maustettua vaniljarahkaa
n. 1 rkl sokeria
n. 1,5 dl mansikkahilloa

Sokerikreemi
125 g suolatonta voita
½ tl vaniljasokeria
250 g (= 4 dl) tomusokeria
1 rkl vettä

Koristeluun sokerimassaa ja sokerikukkia (ohjeet seuraavassa postauksessa)



Aloita vatkaamalla kerma. Lisää vatkattuun kermaan vaniljarahka ja hiukan sokeria.

Viipaloi banaanit ja mansikat. Jos käytät pakastemansikoita, anna mansikoiden sulaa kunnolla ja poista niistä irtoava neste, muuten kakku vettyy liikaa.

Aseta alimmaksi tuleva kakkupohja tarjoiluvadille ja sivele päälle mansikkahilloa ohut tasainen kerros. Asettele mansikkaviipaleet mansikkahillon päälle. Ota puolet rahka-kermaseoksesta ja levitä mansikoiden päälle.





Aseta toinen kakkupohja rahka-kermaseoksen päälle ja levitä jälleen ohut kerros mansikkahilloa. Asettele päälle kerros banaaniviipaleita ja loput rahka-kermaseoksesta. Laita päälle viimeinen kakkupohja.

Laita kakku tasaantumaan hetkeksi jääkaappiin ja valmista sokerikreemi. Aloita kreemin valmistus pehmentämällä voi sähkövatkaimella notkeaksi. Lisää joukkoon vaniljasokeri.

Lisää tomusokeri pikkuhiljaa, pienissä erissä samalla voimakkaasti vatkaten. Tomusokeria mitatessa muista kopauttaa mittakuppia hiukan, jotta tomusokeri painuu alaspäin ja saat varmasti kupin täyteen. Lisää lopuksi vesi ja sekoita kunnes kreemi on tasaista.

Ota kakku jääkaapista ja tarkista kakun reunat mahdollisten tursuavien kermojen, banaanien jne. varalta. Mikäli reunat ovat epätasaiset, sivele ne veistä apuna käyttäen tasaisiksi.

Levitä sokerikreemi kakun päälle,pitkin tasaisin vedoin. Ei haittaa vaikka kakusta irtoaisi murusia kreemiin, sillä ne jäävät lopulta sokerikuorrutteen alle. Jotta turhaa murustumista ei kuitenkaan tapahtuisi, käytä kreemin levittämiseen pitkiä vetoja ja vältä veitsen(/lusikan/nuolijan) nostamista kakun pinnasta. Mitä enemmän nostelet veistä, sitä enemmän kakusta lähtee murusia. Jos kreemi tuntuu liian jäykältä, voit lämmittää sitä hetken mikrossa ennen levittämistä. Notkistuneen kreemin levittäminen käy hiukan helpommin.


Huh, onpas pimeä kreemikuva...

Kreemiä tarvitaan vain hyvin ohut kerros, mutta sen ansiosta päällysteenä käytettävästä sokerimassakerroksesta tulee tasainen. Sokerikreemi myös estää kakun hikoilun (=päällinen ei ala kupruilla ja vettyä) ja peittää kakun kerrokset, jotka ilman kreemiä voivat näkyä erityisesti vaalean sokerimassapäällysteen alta.

Ohjeet sokerimassalla päällystämiseen ja sokerimassakoristeisiin seuraavassa postauksessa!

Isosisko

Kinkkuvoileipäkakku

Käly soitti tänään ja pyysi Pikkutytön synttäreillä tarjoamani voileipäkakun ohjetta. Tästä kohteliaisuudesta rohkaistuneena laitankin ohjeen nyt tänne, jotta kaikki muutkin halukkaat pääsevät testailemaan. Uskallan väittää, että kyseessä on helppo ja maukas ohje, jota kaltaisteni voileipäkakkunoviisienkin kannattaa kokeilla!

Kakku on aika suuri (noin 20 hengelle), joten ohjetta pienentämällä saat pienempiin juhliin sopivan voileipäkakun. Kakun voi myös tehdä esimerkiksi pyöreään vuokaan, jos viitsii leikata leivät vuoan muotoon. Itse käytin 30 cm x 21 cm kokoista vuokaa.

Kinkkuvoileipäkakku

24 vaaleaa Reilu paahtoleipäviipaletta esim. vehnä tai kaura
16 tummempaa Reilu paahtoleipäviipaletta esim. täysjyvä
n. 3,75 dl vettä, johon on liuotettu 1,5 lihaliemikuutiota

Täyte 1:
425 g palvikinkkua palana tai siivuna
300 g creme fraichea
1 punainen paprika
1,5 tl sinappia

Täyte 2:
300 g ruohosipulituorejuustoa
300 g creme fraichea
persiljaa silppuna

Päälle
3 prk smetanaa
2 prk sulatejuustoa

Koristeeksi
juustoraastetta
palvikinkkua
kurkkua
viinirypäleitä
persiljaa



1. Jauha täytteen 1 aineksista tahna monitoimikoneella.

2. Sekoita täytteen 2 ainekset keskenään.

3. Leikkaa paahtoleipäviipaleista reunat pois.

4. Vuoraa (suorakaiteen mallinen) vuoka/muoviastia tuorekelmulla niin, että tuorekelmu tulee reilusti joka puolelta yli (lopulta tuorekelmun täytyy peittää koko kakku).

5. Asettele vaaleammat paahtoleipäviipaleet vuoan pohjalle. On tärkeää, että leivät myötäilevät valittua astiaa tiivisti, joten leikkaa tarvittaessa paloista sopivamman kokoisia.

6. Kostuta jokainen leipä lihaliemellä. Itsellä lihalientä meni yhtä palaa kohti n. 3 ruokalusikallista, mutta tärkeintä on että lihalientä on tasaisesti.

7. Levitä leipien päälle puolet täytteestä1 (kinkkutäyte).

8. Nosta päälle tummemmat leipäviipaleet ja kostuta lihaliemellä.

9. Levitä puoleet täytteestä 2 kostutettujen leipien päälle.

10. Jatka vaalealla leivällä, kostua ja laita kinkkutäyte. Seuraavaksi taas tummemmat leivät ja tuorejuustotäyte.

11. Laita viimeiseksi kerrokseksi vaaleita leipiä ja kostuta.

12. Käännä tuorekelmu tiukahkosti kakun ympäri ja nosta päälle kevyt, tasainen paino, kuten leikkuulauta.

13. Nosta kakku jääkaappiin yön yli.

14. Tee seuraavana päivänä kakun päällinen sekoittamalla smetana ja sulatejuusto.

15. Avaa tuorekelmukääreet ja kumoa voileipäkakku tarjoiluastialle.



16. Levitä kakun päälle smetana-sulatejuustotahna nuolimella tai veitsellä. Tasaisimman tuloksen saat, kun laitat kerralla kunnon nokareen päällistä ja levität sen kakun päälle nostamatta veistä kertaakaan. Mitä enemmän nostat veistä kakun pinnalta, sitä helpommin mahdollisia murusia muodostuu.

17. Koristele kakun reunat juustoraasteella ja persiljalla. Leikkaa kurkusta pienellä piparkakkumuotilla kuvioita ja asettele kakun päälle. Voit myös leikata isompia kuvioita kinkkuviipaleista. Koristelussa kannattaa käyttää mielikuvitusta ja hyödyksi täytteestä ylijäänyt persilja ja kinkku (jos siis olet ostanut esim. kinkkupaketin, josta kaikki ei mene täytteeseen).



Makoisin terveisin,
Isosisko


ps. Täytteet ovat hellapoliisin ohjeesta täältä. Muuten ohje on omaa soveltelua.

Makuraati

Lupauksista on pidettävä kiinni, joten luvassa kuppikakkujen tiukkaakin tiukemmat arviot ja reseptit :)

Vasemmalta lukien: Marianne, vadelma-valkosuklaa ja porkkana. Jokaista jäi sattumalta jäljelle yksi kuorrutettu yksilö, joten sain vielä napattua kuvan vieraiden lähdettyä. Päivän päätteeksi näyttävät jo hiukan reissussa rähjääntyneiltä.

Makuraadin tiukat arviot:

Porkkanakuppikakut
- makein
- kostein koostumus
- ei oikea kuppikakku, enemmänkin porkkanapiirakka muffinivuoassa :)
- ulkonäollisesti heikoin: jäi littanaksi ja kokki lurautti liikaa elintarvikeväriä :)


Vadelma-valkosuklaakuppikakku
- raikas vadelmainen tuoksu
- marjainen lopputulos
- kaunis, kuppikakkumainen ulkonäkö, joskin nonparellit sulivat säilytettäessä rumasti kuorrutteen sekaan -> kannattaa koristella viime hetkellä tai käyttää koristeluun esim. vadelmia
- vähiten makea, jopa raikas kuppikakuksi

Mariannekuppikakku
- muhkea ulkomuoto
- makean suklainen
- rakenne mukavalla tavalla "tahmea", rouhe antoi kuitenkin pureskeltavaa

Selkeää voittajaa ei tästä kolmikosta löytynyt, osa vieraista piti eniten porkkanasta, joku Mariannesta ja toiset taas vadelmasta. Eniten vaikuttivat omat mieltymykset: suklaan ystävät valitsivat suosikikseen Mariannen, raikkaan makuelämyksen perään olevat vadelma-valkosuklaan ja tiukan makeapläjäyksen ystävät porkkanan.

Ei siis auta kuin kokeilla jokaista reseptiä ja etsiä oma suosikki :)

Porkkana-kuppikakut
2 munaa
3 dl sokeria
50 g voita
1 dl maitoa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
6 dl porkkanaraastetta

kuorrute:
30 g voita
n. 150 g tomusokeria
n. 100 g tuorejuustoa
(Lisäksi punaista elintarvikeväriä ja nonparelleja)

1. Vaahdota munat ja sokeri.
2. Sulata rasva ja lisää se maidon kanssa taikinaan.
3. Yhdistä jauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kaneli ja lisää taikinaan.
4. Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi ja lisää taikinaan.
5. Jaa taikina muffinivuokiin (n. 15 kpl).
6. Paista 15-20 min. 200 asteessa.
7. Sulata kuorrutteen voi ja anna jäähtyä hetki.
8. Lisää tuorejuusto ja tomusokeri. Sekoita hyvin. Lisää halutessasi elintarvikeväriä.
9. Levitä kuorrute jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja koristele halutessasi nonparelleilla.


Vadelma-valkosuklaakuppikakut
3 munaa
2 dl sokeria
1tl vanilja sokeria
100 g margariinia
1 dl maitoa
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 dl vadelmia (pakaste)

kuorrute:
100g valkosuklaata
200 g huoneenlämpöistä tuorejuustoa
3 dl vadelmia (pakaste)
(nonparelleja ja elintarvikeväriä)

1. Vaahdota munat ja sokeri.
2. Sulata rasva ja lisää se maidon kanssa taikinaan.
3. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri ja lisää taikinaan.
4. Rouhi vadelmat hiukan pienemmäksi ja lisää ne kohmeisena taikinaan.
5. Sekoita taikina tasaiseksi ja jaa muffinivuokiin (n. 12 kpl).
6. Paista 15-20 min. 200 asteessa.
7. Sulata kuorrutteen valkosuklaa mikrossa tai vesihauteessa.
8. Vatkaa tuorejuusto pehmeäksi ja lisää sulatettu suklaa. Lisää sulaneet vadelmat ja sekoita. Lisää halutessasi tilkka elintarvikeväriä.
9. Levitä kuorrute jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja koristele vadelmilla tai nonparelleilla.

Marianne-kuppikakut
2 munaa
2 dl sokeria
50 g voita
1 dl maitoa
3 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 ps Marianne crush- rouhetta

kuorrute:
30 g voita
n. 150 g tomusokeria
n. 100 g tuorejuustoa
1/2 ps Marianne crush rouhetta
(nonparelleja)

1. Vaahdota munat ja sokeri.
2. Sulata rasva ja lisää se maidon kanssa taikinaan.
3. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri ja lisää taikinaan.
4. Lisää Marianne-rouhe ja sekoita hyvin.
5. Jaa taikina muffinivuokiin (n. 15 kpl).
6. Paista 15-20 min. 200 asteessa.
7. Sulata kuorrutteen voi ja anna jäähtyä hetki.
8. Lisää tuorejuusto, tomusokeri ja Marianne-rouhe. Sekoita hyvin.
9. Levitä kuorrute jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja koristele halutessasi nonparelleilla.


Eikun kokeilemaan! :)
Suu makiana,
Isosisko

Kulta kadoksissa

Ette usko mitä on käynyt.

Eipä ole montaa viikkoa siitä, kun kadotin vihkisormuksesta sen ainokaisen timantin.

No arvatkaa mitä tänään kävi?

Ei, timanttia ei löytynyt.

Sen sijaan kadotin kihlasormukseni. Se raukka on roikkunut (ilmeisesti ohenneissa) sormissani vihkisormuksen turvin. Tällä haavaa vihkisormus on kuitenkin pitänyt majaa keittiön liesituulettimen päällä, odottaen uutta kiven morkulaa.

Ja tänään se sitten tapahtui: aamulla sormus, päivällä ei sormusta.

Että tutuille tiedoksi, ettei kyseessä ole mikään välirikko Isosiskon huushollissa, vaan ihan vaan Isosiskon hurjaakin hurjempi elämäntyyli, jossa kulta ja timantit lentelevät harva se päivä minne sattuu.

Koska on myönnettävä, että hiukkasen tämä alkaa jo riipimään, on käytettävä tunnettua metodia "hyvä ruoka, parempi mieli".

Luvassa siis mums-mums hyvä lasagneresepti.

Tämän reseptin salaisuus on mielestäni iki-ihana timjami juustokastikkeessa sekä muhevaa makua tuovat pinaattilasagnelevyt. Ja lasagnen työläyttäkin kammoavat voivat kokeilla: on nimittäin aika helppo lasagneohje!

Isosiskon soijalasagne

n. 12 kpl pinaattilasagnelevyjä

2,5 dl soijarouhetta

1 sipuli

1 rkl öljyä

1tlk (400-500g) luomu tomaattimurskaa

tilkka vettä

1 tl suolaa

mustapippurirouhetta

2 tl oreganoa

Juustokastike

50g margariinia/voita

1dl vehnäjauhoja

1l luomu maitojuomaa

1/2 tl suolaa

n. 1 tl timjamia

100g Polar 15% juustoraastetta

1. Turvota soijarouhe tilkassa vettä.

2. Silppua sipuli ja kuullota öljyssä pannulla.

3. Lisää soijarouhe sipulin joukkoon ja kuumenna.

4. Lisää tomaattimurska ja mausteet. Jos vaikuttaa kuivalta, niin lisää vielä tilkka vettä. Hauduttele n. 5min.

5. Sulata eri kattilassa rasva ja lisää jauhot hyvin sekoittaen.

6. Jatka sekoittamista ja lisää pikku hiljaa puolet maidosta. Kuumenna ja lisää loppu maito. (Jos lisäät kaiken maidon kerralla, tulee kastikkeesta helposti kokkareista)

7. Lisää mausteet ja juusto. Sekoittele, kunnes juusto sulanut ja kastike paksuhkoa.

8. Kaada voideltuun vuokaan soijatomaattikastike ja kasaa päälle pinaattilevyjä. Jatka kokoamista metodilla: soijakastike-levyt-juustokastike niin, että viimeiseksi tulee juustokastiketta. (Riippuu vuoan koosta ja omasta mieltymyksestä haluaako muutaman paksun kerroksen vai useita ohuita.)

9. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 30-40 minuuttia, kunnes pinta on ihanasti ruskistunut. Jos maltat, anna vetäytyä noin 10 minuuttia ennen tarjoilua.

Maukasta iltaa kaikille!

Isosisko

ps. Tässä samalla testailen, että kuinka toimii, jos molemmat sisarukset kirjoittaisivat omilla tunnuksillaan. Kahtellaan, kahtellaan...

Isosiskon soija-kasviskastike

Elämässä on se hassu puoli, että vaikka kuinka suuria juttuja tapahtuisikin, arki rullaa yleensä eteenpäin.

Samaan aikaan, kun meillä mietitään perheenjäsenille uusia koteja, tehdään myös ruokaa, nukutaan, leikitään, ulkoillaan, käydään töissä.

Sunnuntain illalliseksi tein soijarouheesta pastakastiketta, johon sain idean, kun näin kaupassa tomaatti-basilikatuorejuustoa. Missionani on nimittäin keksiä hyviä ohjeita soijarouheelle, se kun liian usein tuppaa maistumaan lähinnä sahajauholta.

Tämänpäiväinen testi sujui kiitettävästi, joten saanen esitellä:


Isosiskon soija-kasviskastike pastalle

n. 2dl vaaleaa soijarouhetta
1 rkl öljyä
1 sipuli
1 punainen paprika
7 kirsikkatomaattia
1 tl suolaa
n. 100g Viola tomaatti-basilikatuorejuustoa

- Laita soijarouhe turpoamaan pieneen määrään kylmää vettä.
- Kuumenna öljy paistinpannussa ja lisää silputtu sipuli, kuutioitu paprika ja neljään osaan leikatut kirsikkatomaatit. Kuullota hetki.
- Lisää pannulle soijarouhe ja paista hetki. Mausta suolalla.
- Lisää tuorejuusto ja kuumenna, älä keitä.
- Keitä tuorepasta pakkauksen ohjeen mukaan ja lisää kastikkeen joukkoon.
 
Todella, helppo, nopea ja maukas arkiruoka. Ensi kerralla vielä muutama lehti tuoretta basilikaa mukaan, niin johan kasvissyöjän kelpaa! :)

Maukasta alkuviikkoa toivottelee,
Isosisko

ps. Otan muuten mielelläni vastaan kommentteja näistä resepteistäni, jos joku uskaltautuu kokeilemaan!

Kaali. Kaali on numero yksi.

Lauletaan Uuno Turhopuro sävelellä.

Yksi perheemme kulinaristisista perinteistä on joka syksyinen kaalilaatikkosouvi.

Kun kaalit ovat muhkeita (ja halpoja!) tehdään perheessämme hurja määrä kaalilaatikkoa, jota sekä syödään suoraan että pakastetaan syksyn kiirepäivien varalle. Ja koska perheemme pääkokki (kai itseään saa tituleerata niin? :) on kasvissyöjä, tehdään laatikoita kahta versiota (lihalla ja soijalla).

Kaikille kaalin ystäville tahdonkin jakaa seuraavan reseptin:

Laatikko ennen paistamista

Isosiskon soijakaalilaatikko

n. 2kg kaalia
4 porkkanaa raasteena
1 sipuli
3 dl vaaleaa soijaruohetta
1 kasvisliemikuutio
6 dl vettä
1 rkl meiramia
1 ½ dl persiljasilppua
2,5 rkl soijakastiketta
pippuria myllystä
1 dl ohrasuurimoita
2 ½ dl riisiä
1 ½ dl siirappia
½ tl valkopippuria
1 tl suolaa

-    Kiehauta kasvisliemi ja lisää kaali, porkkana ja sipuli. Hauduttele.
-    Lisää soijarouhe, meirami, persilja, soijakastike ja pippuri. Hauduttele lisää.
-    Lisää ohra, riisi, siirappi, suola ja valkopippuri. Tarkista maku.
-    Kaada voideltuun vuokaan ja lisää tarvittaessa vettä, jos näyttää kuivalta.
-    Lisää haluttaessa siirappiraidoitus (jos haluat Isosiskon tavoin ekstramakeaa!).
-    Paista  175 asteessa n. 1 tunti. Huom! Tarkista välillä, ettei pinta pala. Jos liiallista ruskistumista tapahtuu, peitä foliolla tai lisää hiukan vettä.

Tällainen aurinkoinen, hiukan kirpeä syyspäivä sopii mitä mainioiten laatikon tekoon. Parasta on, kun laatikkoa pääsee syömään reippaan kävelylenkin jälkeen (myös intensiivinen löhöily sohvalla on havaittu toimivaksi ruokahalun herättäjäksi).

Ihanaa syyspäivää toivotellen,
Isosisko

Pancake it is!

En normaalisti pidä makeasta. (Siis ihan oikeasti en pidä) Rakastan suolaisia piirakoita, kastikkeita, dippejä ja kaikkea, mistä ei tule sokerikännejä. Tähän tulee poikkeus syksyisin. En tiedä, olenko ollut entisessä elämässäni karhu, sillä syksyn tullen sisäinen sokerihiireni herää ja vaatii saada jatkuvan sokerihumalan. Ehkä kerään energiavarastoa pitkän talven varalle, jotta jaksan sitten kevääseen asti!

Viimeinen himoni on ollut pannukakku sovelletulla reseptillä, jossa kaikki hyvyys yhdistyy. Sokeri, kaneli ja speltin tummamaku. Ah. Kuvaa kyseisestä pannukakusta en ehtinyt ottaa sen huvetessa pelliltä maagiseen tahtiin.

Tässä kuitenkin resepti teille muillekin, jotka haluatte kenties jotain "pientä hyvää" syysiltojen saatteeksi.

Pikkusiskon pannukakku speltillä

8 dl maitoa
1 dl sokeria
2-3 munaa
2 tl vaniljasokeria
2 tl kanelia
4 dl spelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta
100 g sulaa voita

Yksinkertaisesti aineet sekaisin, anna taikinan vetäytyä hetki (jos maltat) ja paista uunissa 225 puoli tuntia! Itse nautin pannukakkuni jäätelön ja mansikkahillon kanssa, siihen kai on monta eri tapaa.

Lähipäivinä on muuten tulossa postaus VIIMEINKIN SAAPUNEESTA PÄIVÄPEITOSTA!!! Uskomatonta, että se vihdoin on täällä. Ja se on ihana. <3

Letkeää sunnuntaita kaikille, taidan vetäytyä sohvannurkaan katsomaan Dancea...

Pikkusisko

Säpinää ilmassa

Huoh. Ärsyttää, kun en ole ehtinyt päivittämään blogia niin ahkerasti kuin olisin halunnut. On ollut kaikenlaista puuhaa viime päivinä ja täällä hengailu on jäänyt. Ihan tylsää. No, napina sikseen, täällä ollaan taas!

Olen kuitenkin JOTAIN saanut aikaiseksikin! Leipäkone on nimittäin laulanut. Jäin koukkuun itsetehtyyn leipään ja lauantainen leipä oli niin hyvää, että päätin tehdä uuden satsin taikinaa ja pyöräyttää siitä sämpylät. Tällä kertaa lisäsin taikinaan vielä kaksi ruokalusikallista pestoa ja huhhuh, että toimi! Eli kyseessä siis sama taikina kuin lauantaina, mutta lisäyksenä pesto. (Eikä mitään täytteitä)

Pikkusiskon Pestosämpylät

Innostuin muuten tosta Isosiskon decoupage-jutusta niin, että nyt mietin kuumeisesti täällä mitä voisin päällystää. En yleisesti ole kovin näpertelijä-henkinen, mutta tuollainen tekniikka voisi käydä JOPA minulle! Katsotaan siis mitä keksin!

Ihanaa päivää kaikille!

Pikkusisko

Pikkusiskon lauantaileipä

Bongasin eilen HyväTerveys-lehden liitenumerosta aivan ihanalta kuulostavan reseptin. Tänään sitten oli aikaa antaa kyseiselle Välimeren leipäsarvelle mahdollisuus! Modifioin reseptiä oman makuni mukaan, mutta idea leivästä on siis kyseisestä lehdestä.

Pikkusiskon lauantaileipä


Taikina:
5 dl tomaattimehua
20 g tuorehiivaa
1 tl sokeria
1 dl kauraleseitä
4 dl täysjyvävehnäjauhoja
4,5 dl spelttijauhoja
2 rkl aurinkokuivattujen tomaattien säilöntäöljyä (ks. täyte)
reilu 1 tl kuivattua timjamia
reilu 1 tl kuivattua rosmariinia
1 tl suolaa

Täyte:
1 dl silputtuja öljyyn säilöttyjä aurinkokuivattuja tomaatteja
1 dl silputtuja kivettömiä oliiveja
1 dl raastettua parmesaania

Päälle:
Kauraleseitä, vehnäjauhoja

1. Kuumenna tomaattimehu kädenlämpöiseksi. Siirrä mehu tilavaan leivontakulhoon. Lisää murennettu hiiva, sokeri, kauraleseet, sekoita hetki.
2. Lisää puolet jauhoista ja vaivaa hetki. Lisää loput jaihoista sekä öljy ja yrtit.
3. Lisää lopuksi suola ja vaivaa vielä noin viisi minuuttia, kunnes taikina on todella kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista.
4. Kohota taikina vedottomassa paikassa 45-60 minuuttia.
5. Kumoa taikina jauhotetulle leivonta, alustalle, vaivaa taikinasta pois ilmakuplat ja jaa kahteen osaa.
6. Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi.

7. Lisää täyte reunaan ja kääri tiiviiksi rullaksi. Taivuta sarven muotoon.

8. Tee leipään terävällä veitsellä (ei niinkuin kuvassa :) ) syviä viiltoja. Ripottele päälle vehnäjauhoja ja kauraleseitä.

9. Kuumenna uuni 230 asteeseen. Työnnä pelti uunin keskitasolle ja halutessasi leipään rapean pinnan, suihkauta uuniin runsaasti vettä. Sulje uuninluukku heti ja paista leipää 5 minuuttia. Alenna uuninlämpö 200 asteeseen tai kunnes leipä on saanut kauniin värin ja pohjaan koputtaessa kuuluu kumea ääni. Jäähdytä ritilällä.

Nauti! (Huomaa viereisessä kuvassa keittiötä siivoava mies! *virn* Minä jo istuskelin sohvalla leipineni)

Täytyy kyllä vielä mainita toteutuksesta sen verran, että tein taikinan leipäkoneella, eli en itse vaivausvaiheesta tiedä mitään. Sen kun heitin kaikki tavarat koneeseen ja käynnistin. Puolentoistatunnin päästä oli kuohkea taikina leivontavalmis ilman minkäännäköistä sotkua tai itkua. Mieletöntä!

Vaikka kaikenmaailman popcornikoneet, suklaaputoukset ja hattaramasiinat voisikin minusta räjäyttää avaruuteen, joululahjaksi saadusta leipäkoneesta olen kyllä hyvin kiitollinen. On niin ihanaa herätä aamulla vastapaistetun leivän tuoksuun! Ja tehdä taikina ilman, että on itse päästä varpaisiin jauhossa, keittiöstä puhumattakaan. Kyllähän ilman leipäkonettakin pärjäisi, mutta on se vaan niin kätevä! :)

(Kiittäminen käy siis Isosiskoa ja Isoveljeä kumppaneineen, kun sellaisella meitä viime jouluna ilahdutti!)


Hyvää yötä!

Pikkusisko

P.S. Ainiin, en käyttänyt valmistuksessa parmesaania, kun se oli parhaat päivänsä jo nähnyt. Pahus! Perus mozzarellalla siis mentiin ja hyvää tuli. Ensi kerralla varmistan tosin, että parmesaanini on vielä hyvässä hapessa, se varmasti tuo reseptiin oman jujunsa!

Omenahyveöverit

 

Omenahyveöveri = Kriittinen, joskus lähes kroonikseksi muodostuva tila, jossa henkilö nauttii toistuvasti liikaa omenapaistosta. Tunnetaan myös nimellä omenapaistoksen yliannostus. Lat. crustum malum supervacuus.

.....

Te tiedätte jo mitä täällä on viime päivät tehty.

Syy ylenmääräiseen herkutteleen ei kuitenkaan ole minussa (tietenkään!), vaan syypäiksi olen todennut pihamme omenapuuvanhukset. Kuten olen maininnut, vanhat käppyrät ovat tänä(kin) vuonna tuottaneet sadon, joka täyttää sekä pihamme että vieressä kulkevan tien (anteeksi kyseisellä tiellä kulkijat!).

Näin ollen ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin nauttia syksyisestä hedelmäsadosta voimakkaaseen voi-sokerihuntuun käärittynä. 

Omenapaistosreseptejähän on pilvin pimein, mutta viime aikoina täysjyväspeltin hiukan tummempi maku yhdistettynä kaurahiutaleiden rapsakkuuteen ja omenan kirpeyteen on ollut henkilökohtainen suosikkini.

Käyttämäni resepti on yhdistelmä montaa hyvää ohjetta, joista olen koonnut itselleni mieluisimmat elementit.

Tässä siis Isosiskon spelttinen omenahyveresepti! Kannattaa kokeilla!


Isosiskon spelttinen omenahyve

100 g voita tai margariinia
2dl luomu täysjyväspelttijauhoja
0,5 dl luomu kaurahiutaleita
1/2 dl sokeria
n. 5 omenaa
1/2 dl sokeria
2-3 rkl kanelia
voinokareita

1. Mittaa voi, jauhot ja sokeri kulhoon ja nypi ainekset karkeaksi seokseksi.
2. Lohko omenat voideltuun uunivuokaan.
3. Ripottele omenalohkojen päälle kaneli ja sokeri. Sekoita niin, että kanelia ja sokeria on tasaisesti kaikissa omenissa.
4. Pudota muutama voinokare omenien päälle ja kaada lopuksi taikina tasaisesti omenien päälle.
5. Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. (Jos pinta alkaa nmäyttää tummalta, peitä hetkeksi foliolla)
6. Tarjoa vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kera.




Herkullista viikonloppua kaikille!
Isosisko

Maanantaipuuhia

Emma Salokoskella on kappale "Tiistaieuphoriaa". Pidän kappaleesta, mutta sen idea ei tavoita minua. Tiistai on minusta päivä, jolloin viikko ei ole alussa eikä lopussa ja ahdistus saattaa iskeä. (Harvemmin tosin)

Maanantai sen sijaan on tarmokas päivä. Viikonlopun jälkeen olo on levännyt ja  puuhakas! Eilen kävimme vielä sunnuntaikirppiksellä ja löysin kahdet farkut. Mikä onkaan siis parempi tapa aloittaa viikko, kuin vetämällä uudet farkut jalkaan! Se, että meikäläinen löysi käyttämättömät merkkifarkut pilkkahintaan kirppikseltä, on muutenkin sulaihme. Minun ruumiinrakenteellani (= 146 cm, tikkujalat, lättäpeppu, peruslantio) hyvien farkkujen löytäminen vaatii lähes Sherlock Holmesin tyyppisen salapoliisin, joka osaa jäljittää kummallisen muotoisia farkkuja. Mutta eilen todella tärppäsi!

Maanantai on innoittanut minut myös ruuanlaittoon. Jääkaappimme pursuu luomupiirin sesonkijuureksia ja vihdoin sain aikaiseksi tehdä pitkään suunnittelemani uunijuurekset smetanassa. Koska ulottuvuuteni on melko rajallinen, kokkausprojektini tosin koki pienen takapakin. En yltänyt kaikkiin aineksiin ja varsinkin maustepuoli jäi varsinkin vajaaksi. Noh, timjami sinne tai tänne, hyvää siitä silti tuli. Tässä ohje uunijuureksiin, KAIKILLA aineille. (Vertikaalisesti rajoittuneet henkilöt huomio: Varatkaa aineet jo valmiiksi pöydälle valmiiksi! ;) )

Pikkusiskon smetanajuureslaatikko

2 perunaa
4 pientä sipulia
2 valkosipulin kynttä viipaleina
4 pientä punajuurta
4 porkkanaa
2 dl siitakesieniä ilman jalkaa
2 dl soijarouhetta

4 rkl oliiviöljyä
purkki smetanaa
3 dl kasvislientä
suolaa
pippuria
Provencen yrttejä
timjamia
rosmariinia

Kuutioi juurekset uunivuokaan. Leikkaa sipulit neljään osaan ja heitä sekaan. Pienennä sienet sopivan kokoisiksi ja lisää vuokaan. Lisää soijarouhe ja oliiviiöljy. Sekoita smetanaan kasvisliemi sekä mausteet ja kaada juuresten päälle. Paista uunissa (200 astetta) noin tunti.

Maukasta maanantaita!

Pikkusisko

Isosiskon korupaja osa 2

Heissan kaikki!

Päivä on hurahtanut taas hurjan nopeasti ja kohta olisi taas nukkumaan menon aika. Jotakin pientä oli pakko kuitenkin tulla tänne postaamaan, sillä korupaja on ollut taas toiminnassa!

Simppeli linkkikoru rannetta koristamaan:

Korussa hopealankaa ja hematiitteja.

 Lähikuvaa ensimmäisestä itsetehdystä lukosta.

Kuten kuvat kertovat ensimmäisessä linkkikorussa näkyy "hiukan" harjoittelun jälki: hopealankojen päät sojottavat ja pyöreät lenkit ovat osa enemmän ja osa vähän vähemmän pyöreitä.

Pidän kuitenkin hurjasti tälläisistä yksinkertaisista hopeakoruista, joten oletan että tämä rannekoru tulee saamaan vielä runsaasti seuraa.

Karvainen kuvausassari

Suloista sunnuntain jatkoa kaikille!
Isosisko


 

Löysä lauantai

Taas ihana syyspäivä!!

Aamupäivän vietimme pikku perheen kesken kaupunginosapäivillä. Pikkutyttö sai kirpparilta jälleen uutta iltalukemista ja Isosisko ja Isomies saivat Marttalasta munkkeja. Hyvä diili!

Iltapäivällä tuli taas hiukan hillottua omenoita. Muutaman päivän aikana puut ovat tiputtaneet sellaisen määrän hedelmiä, että kiire on aikamoinen, jos edes puolet aikoo saada talteen. Päätetty on, että moisesta ei kuitenkaan oteta stressiä. Tuleehan noita omenia (toivottavasti) ensi vuonnakin.

Hilloilun ja ulkoilun lisäksi kokkailtiin tänään huippuhyvää bataattipastalaatikkoa. Laatikkoruoat ovat mielestäni ihania näinä syksyinä päivinä. Kesät menevät usein aika salaattipainoisesti, mutta näin syksyisin kroppa kaipaa jotakin hieman tukevampaa. Jälkkäriksi vielä luumuja suoraan puusta, nam!

Osa Isosiskon luumusadosta

Isosiskon bataattipastalaatikko

300g bataattia
1rkl öljyä
1/2-1 tl suolaa
ripaus pippurisekoitusta
2 1/2 dl ruispastaa
1 kananmuna
100g valkosipulituorejuustoa
1dl maitoa
2 rkl soijakastiketta
1 valkosipulinkynsi
150g pakastepinaattia
1/2 ruukkua basilikaa

1. Kuori ja kuutioi bataatti
2. Levitä bataattikuutiot voidellun uunivuoan pohjalle
3. Sekoita öljy, suola ja pippurit. Lisää seos bataattien päälle ja kääntele tasaisesti bataattikuutioihin.
4. Kypsennä bataatteja 200 asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia, kunnes ovat pehmenneet.
5. Keitä sillä välin pasta pussin ohjeen mukaan.
6. Sekoita tuorejuusto, muna, maito, soija, sulatettu pinaatti, hienonnettu basilika ja puristettu valkosipuli.
7. Yhdistä bataatti, pasta ja tuorejuustoseos.
8. Paista 200 asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Ilta taitanee päättyä blogin ulkoasun parissa tapahtuvaan pähkäilyyn, jotta edes hamassa tulevaisuudessa homma olisi edes jotakuinkin valmis.

Viime päivinä bloggailu on ollut taka alalla, sillä mielen ovat täyttäneet monet muut mukavat syysjutut. Päälimmäisenä ehkä Pikkutytön ihka ensimmäinen harrastus, perjantaina alkanut muskari! Ainakin ensimmäisen harrastuskerran jälkeen on Äiti myyty! Ihanaa seuraa, hauskoja lauluja ja ripaus liikuntaa, mikä voisikaan olla mukavampi tapa aloittaa viikonloppu!

Ihanaa viikonloppua toivottelee,
Isosisko

Kakku kuittaa väsymyksen

Menin viime yönä aivan liian myöhään nukkumaan. (Siis minun mittakaavassani, noin perusjantterille se on ihan normaali nukkumaanmenoaika, oletan.) Ei siis mikään ihme, että olin aamulla kuolemanväsynyt ja siippani joutui maanittelemaan minut ylös sängystä kahvikupposen avulla. Se kyllä toimii, aina. Kuppi kahvia muumi-mukista ja päivä voi alkaa!

Kofeiini kihahti kuuppaani sen verran voimakkaasti, että tarvitsin jotain touhukasta tekemistä. Päätin siis laittaa leipomon pystyyn ja tällä kertaa otin vaikutteita Geek gone raw-blogista. http://geekgoneraw.blogspot.com/  Olen jo muutaman kerran vilkuillut kuola valuen siellä olevaa mansikka-mangokakkua ja nyt ajattelin olevan aika, kun mangojakin on! 

Viime aikoina olen hurahtanut makeisiin piirakoihin, juuri näihin raakaversioihin. Aiemmin en olekaan ollut kovin perso makealle. Minuun vetoaa nämä raikkaat ja tuoreet maut enemmän kuin esanssit, sokeri ja sen kautta tullut sokerihumala. On myös hauska ajatella, että raakakakkua syödessäni samalla ravitsen itseäni, en vain täytä mielihalujani! 

Toki huomasin samantien, ettei minulla ollut kaikkia aineita, mutta sovelsin kakkuohjetta kaapin sisällön ja oman makuni mukaan. Tässä siis Pikkusiskon mango-mansikkapiiras!

Pohja:

1 kuppi pekaanipähkinöitä

1 kuppi manteleita

2 banaania

4 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä

- Jauha pähkinät ja mantelit sopivan hienoksi yleiskoneessa (ei tarvitse ihan jauhoa olla). 

- Heitä sekaan banaanit ja vesihauteessa sulatettu kookosöljy

- Painele kakkuvuokaan ja siirry vaiheeseen mangotäyte!

Mangotäyte:

1½ kuppia cashew-pähkinöitä (laitoin tästä pienen osan hampunsiemeniä tuomaan proteiineja)

1 kuppi vaaleita rusinoita / 1 kuppi kuivattua mangoa (itselläni ei ollut, sen takia käytin rusinoita)

2 rkl sitruunan mehua

2 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä

2 kpl mangoa

1 tl kotimaista luomuhunajaa

1 rkl tyrnijauhetta (ei pakollinen)

1/3 kuppia kaakaovoita

- Jauha cashew-pähkinät yleiskoneessa mahdollisimman hienoksi

- Heitä rusinat/kuivatut mangot sekaan (kuivatuista mangoista saat kauniin keltaisen värin ja mangomaisemman maun. Minun kakkuni näyttää, noh, ei kovin keltaiselta :D)

- Laita kaikki muut aineet yleiskoneeseen pyörimään, paitsi kaakaovoi. Anna massasta tulla tasainen.

- Raasta kaakaovoi sekaan ja anna yleiskoneen pyöriä vielä tovi

- Laita kakkupohjan päälle

- Mikäli haluat korkeamman kakun, tuplaa annos (itse en tuplannut, ja kakkuni on säälittävän litteä)

- Siirry vaiheeseen mansikkahyytelö!

Mansikkahyytelö:

2 kuppia tuoreita mansikoita tai pakastettuja mansikoita sulaneena

5 rkl chian siemeniä

- Sekoita siemenet ja mansikat yleiskoneessa niin kauan kunnes seoksesta alkaa muodostua hyytelöä! Se on niinkuin siinä! Sitten vain mansikkahyytelö mangokerroksen päälle ja kakku jääkaappiin vetäytymään.

Ajattelin, että kakku olisi ollut vaikeampi toteuttaa. Välillä reseptikokeiluissa menee hermo, jos pähkinät ja siemenet tukkivat yleiskoneen/blenderin ja valmistusvaiheet vaativat muutenkin suuria ponnisteluja. Tämä vaikuttaa olevan kakkujen aatelia. Sur, sur ja sur, niin kakku on valmis! Ensi kerralla hankin kuivattua mangoa, jotta sen keltainen väri pääsisi paremmin esiin. (Tai siis pääsisi ylipäänsä esiin!) Tyrnijauhetta käytin sen värin (ja C-vitamiinin!) takia, mutta se ei ihan riittänyt värittämään koko kakkua. Kiva lisä se silti oli!

Chian-siemenet olivat minulle positiivinen yllätys. Ensimmäistä kertaa niitä käytin ja aion kyllä jatkossa tehdä niistä vaikka mitä vanukkaita. Ehkä jo tänä iltana syön pelkkää mansikkavanukasta, kun eilen sain äidiltäni luomumansikoita, ihanaa! Pienenä tietoiskuna voin kertoa, että chian siemenissä on siemenistä parhain omega 3-6-9 rasvahappokoostumus, paljon kuitua, antioksidantteja ja proteiineja. Ihan syötävää kamaa siis! :)

Taidanpa siirtyä kakun ääreen! Ehkä illalla vielä postaan kakkuraadin makuarvion, jotta teidän ei sitten tarvitse tehdä pahaa kakkua!

-Pikkusisko-

Se aika vuodesta

Taas on ollut se aika vuodesta, kun kaltaiseni säilöntähullut ravaavat metsissä mustikoiden perässä ja istuvat pihan vattupuskissa muovipurkit kolisten.

Onnekseni pihamaatamme koristavat omena- ja luumupuut, vadelma- mustaherukka- punaherukka- ja karviaispensaat sekä runsas sato ahomansikkaa. Luonnollisesti myös raperperit, kurkut, herneet, salaatit ja porkkanat on istetuttu hyvissä ajoin (lue = viime tingassa tietysti, kesäkuun puolella kuten aina :)


Ihanaa on tietysti, kun lähiruokaa pukkaa ovista ja ikkunoista, mutta jokavuotinen kysymykseni lopulta on: mitä kolmihenkinen perhe tekee muun muassa litratolkulla mustaherukkaa!?! Koska hilloakaan ei kulu perheessämme vuoden aikana kymmeniä litroja ja erilaisten makeiden piirakoiden jokapäiväinen valmistus näkyy aika pian Isosiskon reisissä, on tarvittu rippunen luovuutta ja aimoannos googletusta, jotta parhaat tavat kesän säilömiseen on löydetty.

Koska solidaarinen luonteeni ei usko tiedon panttaamiseen, jaan ohessa muutaman vinkin esimerkiksi pakkaseen sullottujen punaherukoiden tuhoamiseen. (Mustaherukkavinkit jätän sattuneesta syystä ensi kesään: siipan kanssa syksyllä HIUKAN ”trimmattiin” mustaherukkapensaita ja näyttää siltä, että tämän vuoden mustaviinimarjasato koostuu kolmesta kuivettuneesta raakileesta.)
 
Punaherukkaa on tänäkin vuonna tullut ja näyttääkin siltä, että myös ensi talvena Isosisko saa aloittaa aamunsa punaherukkasmoothieta nauttiessa. Punaherukkahan sopii smoothieen kuin se kuuluisa nenä naamaan ja variaatioita on lukemattomia määriä. Muun muassa yrtit antavat ihan uutta säväystä, kun vaan uskaltaa kokeilla (vaikkapa tuoretta minttua sekaan, nam!). Peruspohja smoothielle on kuitenkin itselläni seuraava:  

Punaherukkasmoothie
2dl maustamatonta jogurttia
1 prk ananasta TAI 1 banaani
n. 2dl punaherukoita
1dl kauraleseitä
ripaus sokeria tai tilkkanen hunajaa

-Sekoita tehosekoittimella ja nauti kiireettömästi lehden kera (tai kuten meillä: smoothie nopeasti naamariin, puuroa vauvan kitaan samalla lapaten)  

 Tähän pohjaan voi sitten lisätä kaikkea mahdollista makunsa mukaan: melonia, mansikkaa, pähkinöitä, mysliä… Lista on nautinnollinen ja loputon!!!

Herkullisia hetkiä toivotellen,
Isosisko

 
ps. Ja niitä muita tapoja käyttää punaherukkaa (postauksia kenties myöhemmin, kun meidän kotikeittiön kokki saa taas jotain aikaiseksi): piirakkaa, paistosta, pullaa, puuroa (vispipuuroa tai vaikka punaherukka-omena-kaurapuuroa), hilloa (vaikka sotkettuna johonkin muuhun marjaan, jos punaherukkahillo yksinään tuntuu karmivalta), kiisseliä, salaatin lisukkeeksi (vaikka vuohenjuustosalaattiin kirpeyttä antamaan), jäisinä esim. elokuvanaposteltavana, punaherukkavalkosuklaamuffinsseina…Aah, herukoita!