tiistai 8. maaliskuuta 2011
Tuunaa resepti (osa 1?)
Ja kun lopulta reseptiä kokeilee fiilis onkin lähinnä: "No, ihan okei, mutta..."
Ja sitten ei oikein tiedä mistä se mutta johtuu.
Tänään tuo tilanne tuli (jälleen kerran) vastaan.
Ajattelinkin nyt ehdottaa Pikkusiskolle "tuunaa resepti"-avunantosopimusta (käytetään hyväksi Pikkusiskon ruoka-maniaa...). Eli aina kinkkisen reseptin ilmestyessä haastetaan toinen Siskokulta tuunaamaan reseptistä entistä ehompi. Säännöt ovat seuraavat:
1. Vähintään yhtä reseptin ainesosaa (tai sen määrää) tulee muuttaa.
2. Vähintään kaksi reseptin ainesosaa tulee säilyttää.
3. Reseptin muutokset kirjataan blogin kommenttikenttään, jotta jokainen kiinnostunut voi kokeilla entistä ehompaa reseptiä.
Miltä kuulostaa? No kuulosti miltä kuulosti, tästä se lähtee:
Tuunaa resepti, osa 1:
Kikhernekastike intialaisittain
1,5 rkl öljyä
1 sipuli
3 tl valkoliekkiä tai 3 valkosipulinkynttä
1 tl juustokuminaa
1 tl kurkumaa
1 tl punasta currytahnaa
1/3 tl kokonasia koriantereita jauhettuna
100g kirsikkatomaatteja
1 prk kikherneitä
2 tl sokeria
1 tlk tomaattimurskaa
100g maustamatonta tuorejuustoa
tuoretta korianteria
1. Kuullota silputut sipulit ja valkosipulit öljyssä.
2. Lisää juustokumina, kurkuma, curry ja korianteri ja anna mausteiden muhia hetki öljyssä.
3. Lisää neljään osaan pilkotut tomaatit, kikherneet,sokeri ja tomaattimurska. Kiehauta.
4. Lisää lopuksi maustamaton tuorejuusto ja lämmitä. Älä kiehuta.
5. Silppua pinnalle tuoretta korianteria ja tarjoa tumman riisin kanssa.
Eli mitä tälle pitäisi tehdä? Saisiko tästä jollain ilveellä (vieläkin) parempaa?
Pikkusisko (ja muut halukkaat) näyttäkää taitonne! Ehdotuksia kommenttiboksiin!
Isosisko
torstai 3. helmikuuta 2011
Kinkkuvoileipäkakku

Käly soitti tänään ja pyysi Pikkutytön synttäreillä tarjoamani voileipäkakun ohjetta. Tästä kohteliaisuudesta rohkaistuneena laitankin ohjeen nyt tänne, jotta kaikki muutkin halukkaat pääsevät testailemaan. Uskallan väittää, että kyseessä on helppo ja maukas ohje, jota kaltaisteni voileipäkakkunoviisienkin kannattaa kokeilla!
Kakku on aika suuri (noin 20 hengelle), joten ohjetta pienentämällä saat pienempiin juhliin sopivan voileipäkakun. Kakun voi myös tehdä esimerkiksi pyöreään vuokaan, jos viitsii leikata leivät vuoan muotoon. Itse käytin 30 cm x 21 cm kokoista vuokaa.
Kinkkuvoileipäkakku
24 vaaleaa Reilu paahtoleipäviipaletta esim. vehnä tai kaura
16 tummempaa Reilu paahtoleipäviipaletta esim. täysjyvä
n. 3,75 dl vettä, johon on liuotettu 1,5 lihaliemikuutiota
Täyte 1:
425 g palvikinkkua palana tai siivuna
300 g creme fraichea
1 punainen paprika
1,5 tl sinappia
Täyte 2:
300 g ruohosipulituorejuustoa
300 g creme fraichea
persiljaa silppuna
Päälle
3 prk smetanaa
2 prk sulatejuustoa
Koristeeksi
juustoraastetta
palvikinkkua
kurkkua
viinirypäleitä
persiljaa
1. Jauha täytteen 1 aineksista tahna monitoimikoneella.
2. Sekoita täytteen 2 ainekset keskenään.
3. Leikkaa paahtoleipäviipaleista reunat pois.
4. Vuoraa (suorakaiteen mallinen) vuoka/muoviastia tuorekelmulla niin, että tuorekelmu tulee reilusti joka puolelta yli (lopulta tuorekelmun täytyy peittää koko kakku).
5. Asettele vaaleammat paahtoleipäviipaleet vuoan pohjalle. On tärkeää, että leivät myötäilevät valittua astiaa tiivisti, joten leikkaa tarvittaessa paloista sopivamman kokoisia.
6. Kostuta jokainen leipä lihaliemellä. Itsellä lihalientä meni yhtä palaa kohti n. 3 ruokalusikallista, mutta tärkeintä on että lihalientä on tasaisesti.
7. Levitä leipien päälle puolet täytteestä1 (kinkkutäyte).
8. Nosta päälle tummemmat leipäviipaleet ja kostuta lihaliemellä.
9. Levitä puoleet täytteestä 2 kostutettujen leipien päälle.
10. Jatka vaalealla leivällä, kostua ja laita kinkkutäyte. Seuraavaksi taas tummemmat leivät ja tuorejuustotäyte.
11. Laita viimeiseksi kerrokseksi vaaleita leipiä ja kostuta.
12. Käännä tuorekelmu tiukahkosti kakun ympäri ja nosta päälle kevyt, tasainen paino, kuten leikkuulauta.
13. Nosta kakku jääkaappiin yön yli.
14. Tee seuraavana päivänä kakun päällinen sekoittamalla smetana ja sulatejuusto.
15. Avaa tuorekelmukääreet ja kumoa voileipäkakku tarjoiluastialle.

16. Levitä kakun päälle smetana-sulatejuustotahna nuolimella tai veitsellä. Tasaisimman tuloksen saat, kun laitat kerralla kunnon nokareen päällistä ja levität sen kakun päälle nostamatta veistä kertaakaan. Mitä enemmän nostat veistä kakun pinnalta, sitä helpommin mahdollisia murusia muodostuu.
17. Koristele kakun reunat juustoraasteella ja persiljalla. Leikkaa kurkusta pienellä piparkakkumuotilla kuvioita ja asettele kakun päälle. Voit myös leikata isompia kuvioita kinkkuviipaleista. Koristelussa kannattaa käyttää mielikuvitusta ja hyödyksi täytteestä ylijäänyt persilja ja kinkku (jos siis olet ostanut esim. kinkkupaketin, josta kaikki ei mene täytteeseen).
Makoisin terveisin,
Isosisko
ps. Täytteet ovat hellapoliisin ohjeesta täältä. Muuten ohje on omaa soveltelua.
keskiviikko 8. joulukuuta 2010
Kuppi ja kakku
Mutta aloitetaan nyt tällä:
Tämä viikko on yhtä juhlaa!
Maanantaina juhlittiin 93-vuotiasta Suomea ja loppuviikko menee nimipäiviä fiiratessa.
Huomenna tekeleitäni tulee maistelemaan muutama sokerinnälkäinen sukulainen ja ankaran makuraadin päätteeksi postaan sekä reseptit että raatilaisten arviot.
Itsenäisyyspäivä sen sijaan meni aivan kaupan antimilla, linnan pukuloistoa seuratessa.
Ja oli meillä ihka omakin vastaanotto: tyttö, tuolloin päivää vaille 11-kuukautta, kestitsi nukkeja ja nalleja pienen tuohilaatikon ympärillä. Oli äidiltä tulla tippa linssiin, kun pikkuinen tosissaan syötti lusikalla vuoron perään arvovaltaisia vieraitaan. Juotti mukista. Järjesteli lautasia. Höpötti omaa salakieltään.
Kerrottakoon vielä tähän lopuksi, että kattoremontin olisi määrä alkaa pian ja remppakärpänen on taas puraissut. Nyt kun vain olisi rahaa, aikaa ja taitoa tehdä keittiö ja olohuone uusiksi :) Niin ja mainitsinko jo ulkoverhoilun ja salaojat?
Heissulivei!
Isosisko
ps. Iloisen juhlatunnelman alla on haikeus: koti tuntuu todella tyhjältä, kun kaksi meistä on poissa. Peukaloisen ja Peukalo-Liisan uusi koti oli ihana ja kuulumisiakin on jo saatu, mutta silti...
Täällä niiden kuuluisi olla.
Etenkin lauantai ja sunnuntai olivat todella vaikeat.
Nenänjäljet ikkunassa, tyhjä lempipaikka, kissankupiton keittiö...
Mutta tottuuhan siihen.
Pakkohan se on.
sunnuntai 28. marraskuuta 2010
Lökösunnuntai

torstai 4. marraskuuta 2010
Kulta kadoksissa
Ette usko mitä on käynyt.
Eipä ole montaa viikkoa siitä, kun kadotin vihkisormuksesta sen ainokaisen timantin.
No arvatkaa mitä tänään kävi?
Ei, timanttia ei löytynyt.
Sen sijaan kadotin kihlasormukseni. Se raukka on roikkunut (ilmeisesti ohenneissa) sormissani vihkisormuksen turvin. Tällä haavaa vihkisormus on kuitenkin pitänyt majaa keittiön liesituulettimen päällä, odottaen uutta kiven morkulaa.
Ja tänään se sitten tapahtui: aamulla sormus, päivällä ei sormusta.
Että tutuille tiedoksi, ettei kyseessä ole mikään välirikko Isosiskon huushollissa, vaan ihan vaan Isosiskon hurjaakin hurjempi elämäntyyli, jossa kulta ja timantit lentelevät harva se päivä minne sattuu.
Koska on myönnettävä, että hiukkasen tämä alkaa jo riipimään, on käytettävä tunnettua metodia "hyvä ruoka, parempi mieli".Luvassa siis mums-mums hyvä lasagneresepti.
Tämän reseptin salaisuus on mielestäni iki-ihana timjami juustokastikkeessa sekä muhevaa makua tuovat pinaattilasagnelevyt. Ja lasagnen työläyttäkin kammoavat voivat kokeilla: on nimittäin aika helppo lasagneohje!
Isosiskon soijalasagne
n. 12 kpl pinaattilasagnelevyjä
2,5 dl soijarouhetta
1 sipuli
1 rkl öljyä
1tlk (400-500g) luomu tomaattimurskaa
tilkka vettä
1 tl suolaa
mustapippurirouhetta
2 tl oreganoa
Juustokastike
50g margariinia/voita
1dl vehnäjauhoja
1l luomu maitojuomaa
1/2 tl suolaa
n. 1 tl timjamia
100g Polar 15% juustoraastetta
1. Turvota soijarouhe tilkassa vettä.
2. Silppua sipuli ja kuullota öljyssä pannulla.
3. Lisää soijarouhe sipulin joukkoon ja kuumenna.
4. Lisää tomaattimurska ja mausteet. Jos vaikuttaa kuivalta, niin lisää vielä tilkka vettä. Hauduttele n. 5min.
5. Sulata eri kattilassa rasva ja lisää jauhot hyvin sekoittaen.
6. Jatka sekoittamista ja lisää pikku hiljaa puolet maidosta. Kuumenna ja lisää loppu maito. (Jos lisäät kaiken maidon kerralla, tulee kastikkeesta helposti kokkareista)
7. Lisää mausteet ja juusto. Sekoittele, kunnes juusto sulanut ja kastike paksuhkoa.
8. Kaada voideltuun vuokaan soijatomaattikastike ja kasaa päälle pinaattilevyjä. Jatka kokoamista metodilla: soijakastike-levyt-juustokastike niin, että viimeiseksi tulee juustokastiketta. (Riippuu vuoan koosta ja omasta mieltymyksestä haluaako muutaman paksun kerroksen vai useita ohuita.)
9. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 30-40 minuuttia, kunnes pinta on ihanasti ruskistunut. Jos maltat, anna vetäytyä noin 10 minuuttia ennen tarjoilua.
Maukasta iltaa kaikille!
Isosisko
ps. Tässä samalla testailen, että kuinka toimii, jos molemmat sisarukset kirjoittaisivat omilla tunnuksillaan. Kahtellaan, kahtellaan...
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Isosiskon soija-kasviskastike
Samaan aikaan, kun meillä mietitään perheenjäsenille uusia koteja, tehdään myös ruokaa, nukutaan, leikitään, ulkoillaan, käydään töissä.
Sunnuntain illalliseksi tein soijarouheesta pastakastiketta, johon sain idean, kun näin kaupassa tomaatti-basilikatuorejuustoa. Missionani on nimittäin keksiä hyviä ohjeita soijarouheelle, se kun liian usein tuppaa maistumaan lähinnä sahajauholta.
Tämänpäiväinen testi sujui kiitettävästi, joten saanen esitellä:
Isosiskon soija-kasviskastike pastalle
n. 2dl vaaleaa soijarouhetta
1 rkl öljyä
1 sipuli
1 punainen paprika
7 kirsikkatomaattia
1 tl suolaa
n. 100g Viola tomaatti-basilikatuorejuustoa
- Laita soijarouhe turpoamaan pieneen määrään kylmää vettä.
- Kuumenna öljy paistinpannussa ja lisää silputtu sipuli, kuutioitu paprika ja neljään osaan leikatut kirsikkatomaatit. Kuullota hetki.
- Lisää pannulle soijarouhe ja paista hetki. Mausta suolalla.
- Lisää tuorejuusto ja kuumenna, älä keitä.
- Keitä tuorepasta pakkauksen ohjeen mukaan ja lisää kastikkeen joukkoon.
Todella, helppo, nopea ja maukas arkiruoka. Ensi kerralla vielä muutama lehti tuoretta basilikaa mukaan, niin johan kasvissyöjän kelpaa! :)
Maukasta alkuviikkoa toivottelee,
Isosisko
ps. Otan muuten mielelläni vastaan kommentteja näistä resepteistäni, jos joku uskaltautuu kokeilemaan!
maanantai 18. lokakuuta 2010
Mistä on pienet tytöt tehty?
Isommat tytöt on täällä meillä tehty palkästään siitä sokerista.
Ei siksi, että olisin jotenkin erityisen suloinen, sateessa sulava tai edes makea tyyppi.
Siksi että syön sokeria niin paljon.
| "Tekiskös vähän täytekakkua...." |
Olen aina ollut makean perään ja erityisesti näin syksyisin mikään karkkipussi tai yksikään suklaalevy ei ole tarpeeksi suuri taltuttamaan makeannälkääni.
Pikkusisko kauhisteli juuri tuossa taannoin, kuinka on mahdollista, että olen syönyt yksin kokonaisen dajm-kakun (Ällöttävää? Eipä juuri.).
| "Täytteeksi hiukan marenkia..." |
Ja koska makea ei ole ainakaan tähän mennessä aiheuttanut minulle pahaa oloa, reikiä hampaisiin tai ylipainoa, olen surutta jatkanut sokerilla läträämistä.
Herkkuja on viime päivinä vedetty sekä kotisoffalla että vieraissa kaupungeissa. Sunnuntaina juhlimme railakkaasti 8-vuotissynttäreitä Tampereella!
Kakun lisäksi tuli nautittua entisestä kotikaupungista pienen kävelylenkin muodossa.
Kyllä nääs Tampere on kaunis!
APUA, APUA, APUA!!!! Kesken kirjoittamisen huomasin, että vihkisormuksesta on tippunut timantti! Nyt alkoikin etsiminen! Palaan asiaan!
Paniikkiterkuin,
Isosisko
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
Kaali. Kaali on numero yksi.
Yksi perheemme kulinaristisista perinteistä on joka syksyinen kaalilaatikkosouvi.
Kun kaalit ovat muhkeita (ja halpoja!) tehdään perheessämme hurja määrä kaalilaatikkoa, jota sekä syödään suoraan että pakastetaan syksyn kiirepäivien varalle. Ja koska perheemme pääkokki (kai itseään saa tituleerata niin? :) on kasvissyöjä, tehdään laatikoita kahta versiota (lihalla ja soijalla).
Kaikille kaalin ystäville tahdonkin jakaa seuraavan reseptin:
| Laatikko ennen paistamista |
n. 2kg kaalia
4 porkkanaa raasteena
1 sipuli
3 dl vaaleaa soijaruohetta
1 kasvisliemikuutio
6 dl vettä
1 rkl meiramia
1 ½ dl persiljasilppua
2,5 rkl soijakastiketta
pippuria myllystä
1 dl ohrasuurimoita
2 ½ dl riisiä
1 ½ dl siirappia
½ tl valkopippuria
1 tl suolaa
- Kiehauta kasvisliemi ja lisää kaali, porkkana ja sipuli. Hauduttele.
- Lisää soijarouhe, meirami, persilja, soijakastike ja pippuri. Hauduttele lisää.
- Lisää ohra, riisi, siirappi, suola ja valkopippuri. Tarkista maku.
- Kaada voideltuun vuokaan ja lisää tarvittaessa vettä, jos näyttää kuivalta.
- Lisää haluttaessa siirappiraidoitus (jos haluat Isosiskon tavoin ekstramakeaa!).
- Paista 175 asteessa n. 1 tunti. Huom! Tarkista välillä, ettei pinta pala. Jos liiallista ruskistumista tapahtuu, peitä foliolla tai lisää hiukan vettä.
Tällainen aurinkoinen, hiukan kirpeä syyspäivä sopii mitä mainioiten laatikon tekoon. Parasta on, kun laatikkoa pääsee syömään reippaan kävelylenkin jälkeen (myös intensiivinen löhöily sohvalla on havaittu toimivaksi ruokahalun herättäjäksi).
Ihanaa syyspäivää toivotellen,
Isosisko
torstai 23. syyskuuta 2010
Säpinää ilmassa
Olen kuitenkin JOTAIN saanut aikaiseksikin! Leipäkone on nimittäin laulanut. Jäin koukkuun itsetehtyyn leipään ja lauantainen leipä oli niin hyvää, että päätin tehdä uuden satsin taikinaa ja pyöräyttää siitä sämpylät. Tällä kertaa lisäsin taikinaan vielä kaksi ruokalusikallista pestoa ja huhhuh, että toimi! Eli kyseessä siis sama taikina kuin lauantaina, mutta lisäyksenä pesto. (Eikä mitään täytteitä)
| Pikkusiskon Pestosämpylät |
Ihanaa päivää kaikille!
Pikkusisko
perjantai 17. syyskuuta 2010
Omenahyveöverit
Omenahyveöveri = Kriittinen, joskus lähes kroonikseksi muodostuva tila, jossa henkilö nauttii toistuvasti liikaa omenapaistosta. Tunnetaan myös nimellä omenapaistoksen yliannostus. Lat. crustum malum supervacuus.
.....
Te tiedätte jo mitä täällä on viime päivät tehty.
Syy ylenmääräiseen herkutteleen ei kuitenkaan ole minussa (tietenkään!), vaan syypäiksi olen todennut pihamme omenapuuvanhukset. Kuten olen maininnut, vanhat käppyrät ovat tänä(kin) vuonna tuottaneet sadon, joka täyttää sekä pihamme että vieressä kulkevan tien (anteeksi kyseisellä tiellä kulkijat!).
Näin ollen ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin nauttia syksyisestä hedelmäsadosta voimakkaaseen voi-sokerihuntuun käärittynä.
Omenapaistosreseptejähän on pilvin pimein, mutta viime aikoina täysjyväspeltin hiukan tummempi maku yhdistettynä kaurahiutaleiden rapsakkuuteen ja omenan kirpeyteen on ollut henkilökohtainen suosikkini.
Käyttämäni resepti on yhdistelmä montaa hyvää ohjetta, joista olen koonnut itselleni mieluisimmat elementit.
Tässä siis Isosiskon spelttinen omenahyveresepti! Kannattaa kokeilla!
Isosiskon spelttinen omenahyve
100 g voita tai margariinia
2dl luomu täysjyväspelttijauhoja
0,5 dl luomu kaurahiutaleita
1/2 dl sokeria
n. 5 omenaa
1/2 dl sokeria
2-3 rkl kanelia
voinokareita
1. Mittaa voi, jauhot ja sokeri kulhoon ja nypi ainekset karkeaksi seokseksi.
2. Lohko omenat voideltuun uunivuokaan.
3. Ripottele omenalohkojen päälle kaneli ja sokeri. Sekoita niin, että kanelia ja sokeria on tasaisesti kaikissa omenissa.
4. Pudota muutama voinokare omenien päälle ja kaada lopuksi taikina tasaisesti omenien päälle.
5. Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. (Jos pinta alkaa nmäyttää tummalta, peitä hetkeksi foliolla)
6. Tarjoa vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kera.
Herkullista viikonloppua kaikille!
Isosisko
sunnuntai 12. syyskuuta 2010
Isosiskon korupaja osa 2
Päivä on hurahtanut taas hurjan nopeasti ja kohta olisi taas nukkumaan menon aika. Jotakin pientä oli pakko kuitenkin tulla tänne postaamaan, sillä korupaja on ollut taas toiminnassa!
Simppeli linkkikoru rannetta koristamaan:
Korussa hopealankaa ja hematiitteja.
Lähikuvaa ensimmäisestä itsetehdystä lukosta.
Kuten kuvat kertovat ensimmäisessä linkkikorussa näkyy "hiukan" harjoittelun jälki: hopealankojen päät sojottavat ja pyöreät lenkit ovat osa enemmän ja osa vähän vähemmän pyöreitä.
Pidän kuitenkin hurjasti tälläisistä yksinkertaisista hopeakoruista, joten oletan että tämä rannekoru tulee saamaan vielä runsaasti seuraa.
| Karvainen kuvausassari |
Suloista sunnuntain jatkoa kaikille!
Isosisko
lauantai 11. syyskuuta 2010
Löysä lauantai
Aamupäivän vietimme pikku perheen kesken kaupunginosapäivillä. Pikkutyttö sai kirpparilta jälleen uutta iltalukemista ja Isosisko ja Isomies saivat Marttalasta munkkeja. Hyvä diili!
Iltapäivällä tuli taas hiukan hillottua omenoita. Muutaman päivän aikana puut ovat tiputtaneet sellaisen määrän hedelmiä, että kiire on aikamoinen, jos edes puolet aikoo saada talteen. Päätetty on, että moisesta ei kuitenkaan oteta stressiä. Tuleehan noita omenia (toivottavasti) ensi vuonnakin.
Hilloilun ja ulkoilun lisäksi kokkailtiin tänään huippuhyvää bataattipastalaatikkoa. Laatikkoruoat ovat mielestäni ihania näinä syksyinä päivinä. Kesät menevät usein aika salaattipainoisesti, mutta näin syksyisin kroppa kaipaa jotakin hieman tukevampaa. Jälkkäriksi vielä luumuja suoraan puusta, nam!
| Osa Isosiskon luumusadosta |
Isosiskon bataattipastalaatikko
300g bataattia
1rkl öljyä
1/2-1 tl suolaa
ripaus pippurisekoitusta
2 1/2 dl ruispastaa
1 kananmuna
100g valkosipulituorejuustoa
1dl maitoa
2 rkl soijakastiketta
1 valkosipulinkynsi
150g pakastepinaattia
1/2 ruukkua basilikaa
1. Kuori ja kuutioi bataatti
2. Levitä bataattikuutiot voidellun uunivuoan pohjalle
3. Sekoita öljy, suola ja pippurit. Lisää seos bataattien päälle ja kääntele tasaisesti bataattikuutioihin.
4. Kypsennä bataatteja 200 asteisessa uunissa noin 15-20 minuuttia, kunnes ovat pehmenneet.
5. Keitä sillä välin pasta pussin ohjeen mukaan.
6. Sekoita tuorejuusto, muna, maito, soija, sulatettu pinaatti, hienonnettu basilika ja puristettu valkosipuli.
7. Yhdistä bataatti, pasta ja tuorejuustoseos.
8. Paista 200 asteisessa uunissa 15 minuuttia.
Ilta taitanee päättyä blogin ulkoasun parissa tapahtuvaan pähkäilyyn, jotta edes hamassa tulevaisuudessa homma olisi edes jotakuinkin valmis.
Viime päivinä bloggailu on ollut taka alalla, sillä mielen ovat täyttäneet monet muut mukavat syysjutut. Päälimmäisenä ehkä Pikkutytön ihka ensimmäinen harrastus, perjantaina alkanut muskari! Ainakin ensimmäisen harrastuskerran jälkeen on Äiti myyty! Ihanaa seuraa, hauskoja lauluja ja ripaus liikuntaa, mikä voisikaan olla mukavampi tapa aloittaa viikonloppu!
Ihanaa viikonloppua toivottelee,
Isosisko
keskiviikko 11. elokuuta 2010
Se aika vuodesta
Onnekseni pihamaatamme koristavat omena- ja luumupuut, vadelma- mustaherukka- punaherukka- ja karviaispensaat sekä runsas sato ahomansikkaa. Luonnollisesti myös raperperit, kurkut, herneet, salaatit ja porkkanat on istetuttu hyvissä ajoin (lue = viime tingassa tietysti, kesäkuun puolella kuten aina :)
Ihanaa on tietysti, kun lähiruokaa pukkaa ovista ja ikkunoista, mutta jokavuotinen kysymykseni lopulta on: mitä kolmihenkinen perhe tekee muun muassa litratolkulla mustaherukkaa!?! Koska hilloakaan ei kulu perheessämme vuoden aikana kymmeniä litroja ja erilaisten makeiden piirakoiden jokapäiväinen valmistus näkyy aika pian Isosiskon reisissä, on tarvittu rippunen luovuutta ja aimoannos googletusta, jotta parhaat tavat kesän säilömiseen on löydetty.
Koska solidaarinen luonteeni ei usko tiedon panttaamiseen, jaan ohessa muutaman vinkin esimerkiksi pakkaseen sullottujen punaherukoiden tuhoamiseen. (Mustaherukkavinkit jätän sattuneesta syystä ensi kesään: siipan kanssa syksyllä HIUKAN ”trimmattiin” mustaherukkapensaita ja näyttää siltä, että tämän vuoden mustaviinimarjasato koostuu kolmesta kuivettuneesta raakileesta.)
Punaherukkaa on tänäkin vuonna tullut ja näyttääkin siltä, että myös ensi talvena Isosisko saa aloittaa aamunsa punaherukkasmoothieta nauttiessa. Punaherukkahan sopii smoothieen kuin se kuuluisa nenä naamaan ja variaatioita on lukemattomia määriä. Muun muassa yrtit antavat ihan uutta säväystä, kun vaan uskaltaa kokeilla (vaikkapa tuoretta minttua sekaan, nam!). Peruspohja smoothielle on kuitenkin itselläni seuraava:
Punaherukkasmoothie
2dl maustamatonta jogurttia
1 prk ananasta TAI 1 banaani
n. 2dl punaherukoita
1dl kauraleseitä
ripaus sokeria tai tilkkanen hunajaa
-Sekoita tehosekoittimella ja nauti kiireettömästi lehden kera (tai kuten meillä: smoothie nopeasti naamariin, puuroa vauvan kitaan samalla lapaten)
Herkullisia hetkiä toivotellen,
Isosisko
ps. Ja niitä muita tapoja käyttää punaherukkaa (postauksia kenties myöhemmin, kun meidän kotikeittiön kokki saa taas jotain aikaiseksi): piirakkaa, paistosta, pullaa, puuroa (vispipuuroa tai vaikka punaherukka-omena-kaurapuuroa), hilloa (vaikka sotkettuna johonkin muuhun marjaan, jos punaherukkahillo yksinään tuntuu karmivalta), kiisseliä, salaatin lisukkeeksi (vaikka vuohenjuustosalaattiin kirpeyttä antamaan), jäisinä esim. elokuvanaposteltavana, punaherukkavalkosuklaamuffinsseina…Aah, herukoita!
tiistai 10. elokuuta 2010
Pikkusiskon pieni historiikki
Ennenkaikkea olen elämästä nautiskelija. Otan löysin rantein, enkä pahemmin ota paineita. (Tässä vaiheessa avomieheni varmasti naurahtaa ja sanoo, "ai et vai?") Noin keskiverto homo sapiensin mittapuun mukaan otan elämän astetta lungimmin, koska kokemuksen kautta olen huomannut, että märehtimällä eivät asiat ratkea. Otan siis elämän nautiskelun kannalta!
Olen kiinnostunut itseni kehittämisestä ja terveyden edistämisestä, mutta molemmista pilke silmäkulmassa. Elämä on ensisijaisesti kokemista ja näkemistä varten ja nauttiminen, jos mikä, on terveyttä edistävää!
Tässä Pikkusisko 22 vuotta nuorempana.
Iloista päivänjatkoa!
-Pikkusisko-


