keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Kahvisydämiä


"Kuvittelemme tulevamme onnelliseksi,
jos saamme tämän tai tuon uuden asian.
Haluamme kokoajan ja jotain,
mutta emme ole tyhjiä maljoja, jotka odottavat täydennystä.
Olemme ruusuja.
Puhkeamme kukkaan sisältäpäin."

Judith Orloff, Voi Hyvin 06/10

Sain eilen äidiltäni lainaksi taas yhden Voi Hyvin-lehden, jonka hän on ehtinyt lukea jo. Erittäin kätevä järjestely, minun ei tarvitse tilata itselleni lehteä, ja äitini lehti saa toisenkin lukukerran. Voi Hyvin antaa aina jotain ajateltavaa. Tällä kerralla se oli tuo ylläoleva ajatus. (Enkä edes ole lukenut lehteä loppuun!)

Viime päivinä olen miettinyt paljon sitä, kuinka ihmisten (itseni mukaanlukien) pitäisi pysähtyä kaiken sen kiireisen arjen keskellä ja huomata ne kaikki mahtavat asiat mitä jo on. Kun huomaa, mitä hyvää elämässä on, haluaminen ja tarvitseminen eivät tunnu niin voimakkaalta. En tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi luopua, ja elää vain minimillä, päinvastoin! Tärkeämpää minusta on se, että huomaa ne pienet ja suuret elämän hauskuudet ja osaa iloita niistä.

Eilen aamukahvia juodessani kahvikuppini lipesi otteestani ja suuri määrä kahvia läiskähti pöydälle. Tietokonepöydälle. (Juuri tämäntakia siippani kieltää minua juomasta mitään nestemäistä sähkölaitteiden lähettyvillä...) Olin jo huutamassa ärräpäitä ilmoille, kunnes huomasin kahvipisaroiden asettuneen pieniksi sydämiksi. Aika huisia!



Ehkä kahvisydämmillä ei ollut sen suurempaa universaalia tehtävää, mutta minulle siitä tuli hyvä mieli ja päätin vastedes yrittää laittaa hyvän kiertämään. (En silti ala roiskuttamaan kahvia ympäriinsä :) )

Ihmisille tulee hyvä mieli ihan pienistä asioista, sanoista ja teoista! Hymyillään siis myös tuntemattomille!

Iloista päivää!

Pikkusisko


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti