Isosiskon ensimmäinen itse tekemä koru.
Kauan siinä kestikin.
Tai toteutushan oli suhteellisen nopea (noin vuorokausi), mutta se suunnittelu.
Mistä materiaalista? Kuinka pitkä? Helmillä vai ilman? Rannekoru? Vai sittenkin kaulakoru?
Epäilen, että minussa virtaa paksua, hidasta, jähmeän hämäläistä verta.
Mutta lopputulos on sen arvoinen!!! Kodissamme on haissut paksu omakehun tuulahdus siitä lähtien, kun perjantaina sain korun valmiiksi. Mies on kuullut lukemattomia kertoja: "Siis kato nyt tätä! Siis kato! Mä ostaisin tälläsen. Siis mä ostaisin ihan rahalla tämmösen. Tää on hieno. Mä tein tän."
Ja hetken kuluttua: "Siis kato nyt. Tää kimmeltääkin niin ihanasti."
Voitte siis kuvitella, että lisää asiaa korujen tekemisestä ja suunnittelusta on tulossa.
Näitä tahtoo tehdä lisää!
Bling, bling!
Isosisko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti