Ja siis tosiaan, keskellä. En koe itseäni kovinkaan liikuntarajoitteiseksi paitsi silloin kun a) istun täysien pahvilaatikoiden saartamana b) ulkona on epämääräistä loskaa/jäätä/lunta. Nyt siis toteutuvat molemmat ehdot. No, onneksi huomenna laatikot alkavat jo liikkumaan ja tukos siirtyy uuteen kotiin. :) Hetki siis täytyy ehkä vielä kestää tällaista immobiilielämää, mutta tunnelin päässä on kuitenkin valoa:
Kevät tulee (no tulee tulee!) ja muutosta johtuva sekasorto ei vaan voi jatkua ikuisuuteen! (eihän??)
Työhuoneen turvapaikasta lämpimiä ajatuksia lähettäen
Pikkusisko
P.S. Voi muuten olla, että minun bloggailuun tulee pieni tauko, nettiasiat on vielä vähän kysymysmerkkinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti