lauantai 26. helmikuuta 2011

Raskaita päätöksiä


Vain eläinrakkaat voivat ymmärtää lemmikistä luopumisen tuskan. Vaikean päätöksen, jonka omistaja joutuu joskus tekemään. Päästetäänkö lemmikki tuskistaan ja otetaan oma ikävä vastaan.

No tänään tämä tilanne tuli vastaan.

Yllättäen, vaikka kyllähän tätä pystyi odottaa. Ei se ikävää silti vähennä tai luopumisen tuskaa helpota.

Ikävästä teki vielä kurjempaa kuitenkin se, että avokki oli työmatkalla. Maanantaihin ei eläinlääkärin mukaan voinut enää odottaa.

Se on kumma, miten ihmisestä löytyykin jotain piileviä voimia, jolla asiat pakon edessä jaksaa.

Normipäivänä en olisi pystynyt
ottamaan kissankoppaa jääkaapin päältä,
siirtämään parisänkyä omin voimin,
etenemään lumessa pyörät jumissa kissankopan kanssa,
ja tekemään vaikeimman päätöksen yksin

Nyt se on kuitenkin tehty.
Kallella ei ole enää tuskia,
minä olen kotona,
avokki palaa huomenna,
vanhemmat toivat valkoisia ruusuja
ja Isosisko oli pitämässä seuraa.

Että ei tässä voi muuta kuin mennä eteenpäin.

Haiken mielin ja Kallea rakkaudella ajatellen,

Pikkusisko

perjantai 25. helmikuuta 2011

Valoa!

Niiiiiiin ihanaa!



Valoa, valoa, valoa!

Koko kämppä tuntuu heräävän eloon tässä kevättalven auringossa!

Ei haittaa, vaikka ikkunoista näkee hädin tuskin läpi ja että peilit ovat täynnä sormen (ja nenän!) jälkiä, sillä kyllä ehdottomasti jokaisen kodin paras sisustuselementti on ikkunoista tulviva valo!

Rempan keskellä sitä yrittää myös välillä fiilistellä niitä jo saavutettuja etappeja:

Uutta kylppäriä



Omaa rakasta makuuhuonetta



Tytön ikiomaa huonetta



ja vanhan talon yksityiskohtia



ja muuten vaan sitä hyvää fiilistä, jonka oma koti saa aikaan!

Ehtiihän niitä keittiöremontteja ja ulkoverhoiluja myöhemminkin! Jo nyt näyttää aika mukavalta, kun vaan sillä mielellä katsoo!

Aurinkoisin terveisin,
Isosisko

torstai 24. helmikuuta 2011

Lettukestit

Heissan kaikki!
Täällä päivät kuluvat sisäleikeissä ja herkutellessa (forgive me, my skinny jeans...). Ja nyt on aivan pakko jakaa paras lettu (vai räiskäle?) resepti IKINÄ!

Tällä reseptillä ainakin meillä taikinasta tulee paakuton ja letuista helposti paistettavia ja super-hyper-duper hyviä. Omasta mielestäni lettujen kaveriksi riittää ripaus sokeria, mutta kyllä välillä sekaan humpsautetaan myös aimo kasa jätskiä ja mansikkahilloa :)

Isosiskon letut

2 kananmunaa
5 dl maitoa
3 dl vehnäjauhoja
4 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
paistamiseen voita

1. Riko kananmunien rakenne rikki vatkaamalla voimakkaasti.
2. Lisää puolet maidosta, sokerit ja suola.
3. Lisää vehnäjauhot hiljalleen, koko ajan voimakkaasti sekoittaen.
4. Lisää loppu maito.
5. Anna taikinan turvota noin 10 minuuttia, jotta lettujen rakenteesta tulee erityisen herkullinen.
6. Paista (tai pistä mies paistamaan;) kauhallinen taikinaa kevyesti rasvatulla pannulla, kunnes lettu on molemmilta puolilta kullan ruskea.
7. Nauti sokerin, jäätelön tai hillon kera!

HUOM! Jos laitat kerralla kaiken maidon, on taikinasta äärimmäisen vaikea saada paakuton. Malttamalla maidon kanssa saat sileän takinan.

Herkullista torstaita kaikille!
Isosisko

tiistai 22. helmikuuta 2011

Iho-ongelmia...

Voihan talvi sentään...

Nyt alkaa ottamaan jo pahemman kerran päähän tämä kuivahuoneilma, lumikinokset ja hyytävä kylmyys, VAIKKA aina sanon, että ilmat eivät valittamalla parane. No nyt kyllä joudun vähän avautumaan ilmojen herralle, kun naamani on kuivunut rusinaksi. (Siis oh my god! :D)

Naamavärkkini iho on herkkä, punoittava, kiristävä korppu. Marraskuussa sain ihoni pelastettua Body Shopin E-sarjalla. No, sitä käytettyäni ihoni otti nokkiinsa ja aina voidetta levittäessä sain ihottuman.

Viisas äitini toi kokeeksi apteekista Aqualan Plussaa ja sillä olen pärjännyt viimeiset pari viikkoa! Luulin jo ihopainajaiseni olevan ohi, iho sileni silminnähtävästi saadessaan kosteutta ilman ylimääräisiä kemikaaleja, mutta...

Nyt leukani alkoi kukkimaan.
Olo on kuin teini-ikäisenä konsanaan.
Kirsikkana kakun päälle iho on alkanut kuivumaan uudelleen.
What?!

Sanonkin siis tälle kyseiselle ilmojen herralle, että voisiko tulla jo kevät?
Tätä kirjoittaessa lunta alkoi satamaan.
Vastaus lienee selvä: vielä pitää malttaa.

Taidanpa tästä mennä lätkäsemään avokadon lärviini, sekä kitaani. Välillä se auttaa. *huoh*



Eli jos jollain on jotain päteviä vinkkejä rusinaiholle, olen kiitollinen! :)


Hauskaa talvipäivää!

Pikkusisko

perjantai 18. helmikuuta 2011

Pipo päässä pakkasella



Eipä sitä käy kieltäminen.
On tuolla himskatin kylmä.
Meiltä on lähikauppaan noin 400 metriä ja jo sillä matkalla ehti nenä jäätyä.

Pakkasta enemmän tällä kauppareissulla hämmästyttivät kuitenkin kanssaihmiset:

Puolet vastaantulijoista oli ilman pipoa.

Siis hä?!?

Eikö ne ole kattonut lämpömittaria, uutisia tai sanomalehtiä?

Kaikkihan sen tietää, että tuolla on kylmä.



Ihan tavallisenakaan talvena en vetelis helmikuussa ilman jonkin sortin päähinettä, mutta että nyt?!? Mittari näytti -25,4 celsiusta.





Yhdellä tytöllä oli kyllä sen näkönen nuttura, että ei olisi oikein edes mahtunut myssyn sisään.

Mutta entä ne muut?!?

Äidit vaunujen kanssa ulkoilemassa.

Viiskymppiset kaljut miehet(, jotka eivät voi väittää, että tukka menee länään, jos pistää pipon.)

En käsitä.





Koska kyllähän eri tyyleihin sopivia päähineitä on maailma pullollaan: huiveja, pipoja, myssyja, huppuja, pantoja, karvahattuja, korvaläppiä - you name it.

Näitäkin kuvituksena käyttämiäni Asoksen helmiä pitäisin lähes jokaista hyvinkin mielelläni.

Lämmintä viikonloppua kaikille - pipolla tai ilman! :)
Isosisko

Kirpparilöytöjä part 2

Tykkään arkipäiväisistä vaatteista. Vaatteista, jotka istuu ja jotka on helppo heittää päälle niinä päivinä, jolloin ei jaksa panostaa ja mielikuvitus on loppu. Leikkaus, leikkaus ja leikkaus. Siinäpä hyvin istuvan vaatteen salaisuus.

Onnistuin löytämään kirpparilta mahtavat farkut ja ihanan mustan paidan, joka istuu juuri minun päälleni hyvin. Ehkä tylsä yhdistelmänä, mutta kokonaisuutta voi säväyttää vaikkapa juuri fuksianpunaisilla huulilla. (Henkilökohtaisesti olen vahvojen huulien fani!) Enää ei voi olla arki helpompaa!




Paita: Indiska
Farkut: Only
Yhteensä: 2,50 €



Meikiksi siis sipaisin pikkuisen meikkivoidetta ja Joe Blascon mielettömän hyvää peitevoidetta silmien alle. Sitten vain hieman Make up Factoryn pinkin sävyistä poskipunaa ja Isa Doran fuksianpunaista huulikiillettä. Kiilteen väri ei kuvassa näytä niin fuksiaiselta (vai miten se sanotaan) mitä luonnossa on.

Niin, ja jos joku ihmetteli, miksi ihmeessä nojailen kitarakoteloon, ajattelin tänään koittaa oppisinko töpösormillani soittamaan edes alkeellisia sointuja. Aina pitää haastaa itsensä tekemään jotain, mistä aikaisemmin ei ole kokemusta!

(Tosin luultavasti ette tule kuulemaan kitaristin urastani tämän enempää. :) )

Hei, ja tänään on perjantai! Hauskaa viikonloppua!

Pikkusisko

torstai 17. helmikuuta 2011

Hih, hih, hih, hih....

Nauru pidentää ikää...



Sitä mä vaan ihmettelen, että kuka kävi kuvaamassa meidän lomamatkan?!?

Ei mulla muuta :)

Isosisko

Kirpparilöytöjä part 1

Viime viikonloppuna kävin pitkästä aikaa penkomassa kirppareita. Olin kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, sillä tein aivan huippulöytöjä! Ajattelin julkaista niitä tässä päivien mittaan pienissä erissä, niin voin kehitellä niiden ympärille oman näköisiä asukokonaisuuksia.

Tarkoitukseni oli löytää sopivia farkkuja. Niin juuri, sopivia. Tilanne on nimittäin niin, että olen syksyn ja talven aikana armottomasti lihonnut. En siis sillä tapaa, että kauhistuisin, vaan niin, että vanhat housuni eivät enää mahdu.

Sopivien farkkujen lisäksi löysin ihania paitoja. Yksi ehdoton suosikkini on seuraava navy-henkinen paitakokonaisuus. Molemmat paidat ovat Esprit:n, farkkujen merkkiä en tiedä. Pahoitteluni kammottavasta poseerausilmeestä. Minä ja kamera: luonnollista ilmettä ei vaan synny.






Olen jo pitkään haaveillut jostain navy-tyyppisestä hankinnasta, mutta näkemäni vaatteet ovat olleet vähän yliampuvia. En halua kuitenkaan olla yltäpäältä ankkurinapeissa tai raidoissa. Less is more. Tukkani kuitenkin kiepautin fiftari-henkiseen kampaukseen otsarullineen kaikkineen.

Asun kokonaishinta oli 4 euroa!

Taidanpa mennä sytyttämään etupihan tuikut!

Pikkusisko

maanantai 14. helmikuuta 2011

Ystäviä ja sisaruksia

Minulla ei ole montaa Tosiystävää.
Laatu korvaa määrän,
ajattelen.

Isosisko on Tosiystäväni.


Isosisko ei tuomitse hölmöimpiäkään ideoitani,
mutta perustelee silti mielipiteensä.

Välillä taas tartumme yhdessä tuumasta toimeen
ja ruokimme toistemme innostusta,
yhä uusilla
ja uusilla ideoilla!

Isosiskolle voi sanoa suoraan.
Tänään haluan olla yksin.
En jaksa tavata ketään.
Soitellaanko huomenna?

Isosiskolla ja minulla on telepaattinen kyky.
Kun hän on soittamassa minulle,
olen juuri lähettämässä tekstiviestiä hänelle.





Emme kuitenkaan ole samanlaisia.
Isosisko pohdiskelee ja harkitsee,
minä syöksyn suinpäin uusiin haasteisiin.
Mutta kun puhutaan elämänarvoista ja asenteista,
puhumme täysin samaa kieltä.

Kiitos siis sisko ja ystävä,
että pidämme blogia,
tapaamme usein,
nauramme yhdessä
ja kasvamme yhteen.



Kaunista ystävänpäivää kaikille!

Pikkusisko

lauantai 12. helmikuuta 2011

Hässäkkää

Moikka kaikille!







Huh, onpas ollut hauska ja kiireinen viikko:

Isomies aloitti olohuoneen remppauksen (katto valmiina!), tänään oltiin synttäreillä (kakkuähky) ja eilen käytiin Pikkutytön 1-vuotis kuvauksessa (hiukka myöhään, mutta hienosti meni!).

Huomenna nähdään vielä liuta ihania ystäviä ja nautiskellaan Isomiehen talviloman viime päivistä.




Maanantaina olisikin sitten ystävänpäivä... Mitäköhän silloin keksisi? Ideoita? Varaslähtöä ystävänpäivään otin Isomiehen lomanaloitus päivänä, leipomalla yllätyskakun.

Ihanaa viikonloppua!

Isosisko

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Nostalgiaa ja sisustamista

Äitini on säilyttänyt minulle lähetettyjä kortteja syntymästäni asti. (Siis oikeasti, kastekortitkin on tallella!) Eilen istuin alas ja pläräsin pinon alusta loppuun, välillä nauraen, välillä itkien. Joukossa oli niin ihania helmiä, hassuja kortteja ajanhenkeä huokuen ja muistoja rakkaista ihmisistä, joita ei enää elämässäni ole. Erottelin korttipinosta hauskimmat ja sykähdyttävimmät ja uusi pino kasvoi kasvamistaan. Mitä tehdä korteilla, joita ei kuitenkaan joka päivä tulisi pläräilemään, mutta pois ei voi missään tapauksessa heittää?

No, seinillä meillä on tilaa. Tauluja ei vielä ole, joten suunnitelma selkeni; korttikollaasi it is. Niinpä siis tänään avustajani saapuessa käärimme hihat ja aloimme hommiin, minä taiteellisena johtajana ja hän käytännöntoteuttajana.

Näin projekti eteni:

Valitsin kortit, jotka ehdottomasti haluan seinälle



Sitten aloimme sommittelemaan sydämen reunoja




Kun sydän oli saanut reunat, alettiin täyttämään keskeltä



Valmis sydän näyttää tältä


...antaa mielestäni kivasti ryhtiä makkarin tyhjälle seinälle


Laitoin joistain korteista kuvapuolen esiin, toisista taas tekstin, jos tekstissä oli jotain tosi söpöä tai merkittävää. Suosikkikorttini ovat ehdottomasti nämä:


Huikea ysärinalle leopardi-trikoissa ja korkkareissa :)


Isosiskon piirtämä synttärikortti


Ja tämä, tämä sulatti sydämeni lopullisesti. Iskän lähettämä kortti työmatkalta..

Voihan hellyys!


Rahaa tähän projektiin meni siis nolla euroa, maalarinteippiä kun oli valmiina. Mikä sen parempaa sisustusta, merkityksellistä ja halpaa!

Pikkusisko


tiistai 8. helmikuuta 2011

Kalle valloittaa, taas


Kallea kehtaa viedä eläinlääkärille

Se ei pure, ei sähise,
ei juuri jännitäkään.

Katselee vain ihmeissään,
kun katsotaan korviin,
kuunnellaan sydäntä,
otetaan verikokeita,
ja ultrataan masua

Kivahan sitä vaan on selällään kölliä
ja ultraruutua katsella

Kotiin pääsee kuitenkin :)


maanantai 7. helmikuuta 2011

Hey okay!


"Your eyes, your shoes, it's hard to choose,
But the best thing about you is the way that you move.
Side by side all through the night,
And the thing we dream the most is to see the morning light.

Hey, okay, why don't you stay another day?
And if it feels allright will you stay another night?
Hey, allright, why don't you stay another night?
And if it feels okay will you stay another day?"


Kappale: Agua de Anneke, Hey Okay


Pikkusisko


P.S. Tätä biisiä oon kuunnellut viimiset päivät ja se iskee joka kerta. Tulee ihan mieleen mun ja avokin alkuajat. :) Vaikka tää päivä onkin se tärkein, muistelu on silti ihanaa.

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Sokerimassa




Nyt luvassa sokerimassalla päällystyksen ja sokerimassakukkien teko-ohjeet!
Koska otan tämän bloggailun(kin) (turhan) vakavasti pidin ohjeita varten pienimuotoisen pakasterasian päällystyssession. Periaate siis kakun päällystyksessä aivan sama kuin alla olevissa kuvissa, mutta en suosittele pakasterasioiden tarjoamista vieraille ;) Helpon kakkuohjeen löydät edellisestä postauksesta täältä.



Päällystykseen ja koristeiden tekoon tarvitset:
- sokerimassaa, jota saa ainakin isoista marketeista ja jopa Tiimarista(!). Myydään nimellä sokerimassa tai fondant. Yhden 24 cm kakun päällystämiseen kannattaa varata kaksi pakettia sokerimassaa (500g).
- kaulimen
- tomusokeria
- pitsapyörän tai taikinarullan
- puhtaan alustan
- piparkakkumuotteja
- sokerihelmiä tai strösseleitä
- tuorekelmua
- astioita koristeiden kuivatukseen




Sokerimassalla päällystämisessä ja koristeiden teossa on muistettava, että kyseessä on syötävän koristeen ja päällisen teko. Suosittelenkin, että ennen työn aloittamista poistat kaikki korut ja peset kaikki tasot ja kätesi huolellisesti. Itse käytin pienten koristeiden teossa alustana silikonista leikkuulautaa. Kakkuun tulleen suuren päällysen tein puhdistetulla pöytätasolla.


Sokerimassakoristeet


Suosittelen sokerimassakoristeiden tekoa hyvissä ajoin. Hauskinta sokerimassan käytössä on nimittäin sillä leikkiminen ja erilaisten koristeiden ideointi. Kiireessä, juuri ennen juhlia, koristeita kannattanee tehdä vasta harjoittelun jälkeen.

Sokerimassan työstäminen kannattaa aloittaa pehmittämällä massaa hiukan käsissä. Ainakin minulle sattuneet massat olivat kovettuneet hiukan säilytyksen aikana, joten kaulimaan ei kannattanut heti lähteä.

Kun massa on hiukan pehmennyt, ripottele työalustalle tomusokeria ja aloita massan kauliminen. Tomusokeri estää massan tarttumisen alustaan.

Kauliessasi sokerimassaa nostele sitä ajoittain alustasta. Näin massa ei tartu alustaan tai jos tarttumista ilmenee, huomaat sen ajoissa ja voit lisätä alle hiukan lisää tomusokeria. Jatka kaulimista, kunnes olet muodostanut riittävän ohuen ”lätyn”. Koristeita tehdessä eri paksuiset osat tuovat ilmettä, eikä paksuuden kanssa ole ”niin nuukaa”.



Leikkaa piparkakkumuoteilla kaulitusta massasta kukkia(sydämiä/tähtiä). Tee kukkien pintaan kuviointia taikinapyörällä ja veitsen kärjellä. Mielestäni hauskoja kukkia tulee, kun kukkien eri kerrokset ovat eri tavoin pintakuvioituja.





Kun olet kuvioinut kukat, liitä ne päällekkäin. Jotta kukat tarttuvat kunnolla toisiinsa, laita kiinnityskohtaan pieni tippa vettä. Paina pienimmän kukan keskelle vielä sokerihelmi. Laita valmis kukka kuivumaan astiaan, joka on täytetty tuorekelmulla. Näin kukka saa kaarevan muodon.



Pienet kukat on tehty ilman pintakuvointia ja runsaasti kaartamalla.
Kaartaminen ei aina ole tarpeen. Hauskoja kukkia saa myös kuivattamalla kukat tasaisella alustalla ja tekemällä erilaisia keskustoja.





Sokerimassa kuivuu nopeasti, joten hirvittän pitkää aikaa ei kukkien tarvitse antaa kuivia. Jotta kukat kuitenkin olisivat kestäviä, tee ne hyvissä ajoin ja laita kuivumaan viileään paikkaan, pölyltä suojaan.

Sokerimassalla päällystys

Ennen sokerimassalla päällystystä huomioi, että tasaisen päällisen aikaansaamikseksi tulee kakku ensin päällystää esim. voikreemillä. Jos päällystät kakuun suoraan sokerimassalla, näkyvät kakun kerrokset sokerimassan läpi ja pinnasta tulee epätasainen. Voikreemin ohjeen ja sillä päällystämisen niksit, löydät täältä.

Ennen sokerimassan työstämistä mittaa päällystettävä leivonnainen. Näin voit helposti mitata myöhemmin, että kaulittu massa on varmasti riittävän leveä.

Jälleen kauliessasi sokerimassaa nostele sitä ajoittain alustasta tarttumisen välttämiseksi. Jatka kaulimista, kunnes olet muodostanut riittävän suuren ohuen ”lätyn”. Mitä ohuemmaksi massan kaulitset, sitä helpommin se repeää. Toisaalta ohut sokerimassa ei hallitse kakun makua yhtä voimakkaasti kuin paksu kerros.

Kun kaulitun massan halkaisija alkaa näyttää lupaavalta, mittaa se. Jatka kaulitsemista mikäli halkaisija ei ole riittävä.



Kun lätty on sopivan kokoinen, nosta se toiselle käsivarrellesi ja siitä kakun päälle.





Kakun päälle laitetun sokerimassan tasoitus kannattaa aloittaa päältä ja edetä siitä reunoille. Reunojen tasoittelu käy parhaiten, kun teet vuoronperään nostavaa ja painavaa liikettä. Eli nosta sokerimassaa ensin reunalta hiukan ylöspäin, jonka jälkeen painat sitä taas alaspäin silottavalla liikkeellä. Jos ainostaan painat reunat suoraan kakun pintaan, jää reunoille ryppyjä. Sokerimassan tasoitteluun on myytävänä ihan tarkoitukseen suunniteltuja tasoittimia, mutta itse sain massan haluttuun muotoon ihan omien kätösten avulla. Kunhan muistaa hellät liikkeet ja välttää paniikkia, pääsee pitkälle :)

Kun olet saanut sokerimassan kauniisti kakun pinnalle, poista ylimenevä osa pitsaleikkurilla tai taikinapyörällä. Leikkaa ensin mieluummin liian vähän ja vähennä sitten lisää, jotta kakku varmasti peittyy.





Koristele kakku strösseleillä tai tekemilläsi sokerimassakukilla/sydämillä tmv. Voit myös leikata taikinapyörällä erilevyisiä nauhoja kakun pintaan tai kuten tässä, ainoastaan kakun alareunaan. Vain mielikuvitus on rajana!





Makeita hetkiä toivotellen,
Isosisko

ps. Jos ohjeet tuntuvat epäselviltä, kyselkää ihmeessä! Ja jos minuun ette uskalla luottaa, kannattaa hakea videoita youtubesta esim. sanoilla how to fondant . Niillä ohjeilla minäkin lähdin tätä kokeilemaan!

Synttärikakku



Olen tässä (pyynnöstä!) koonnut ohjeita tytön synttärikakusta ja erityisesti sokerimassalla päällystämisestä ja koristeiden tekemisestä.

Koska ohjeet ovat blogimittakaavassa aika pitkät, jaan ne kahteen postaukseen. Ensimmäisessä postauksessa on kakun perusohje ja seuraavassa sokerimassakoristeiden teko-ohjeet ja vinkit sokerimassalla päällystykseen.


Pikkutytön synttärikakku


3 kerrosta kakkupohjia (itse tehtyjä tai esim. Pirkan valmispaketti, jossa suoraan kolme pohjaa)
n. 2 kpl banaaneja
n. 300 g (pakaste)mansikoita
1 prk luomu kuohukermaa
1 prk maustettua vaniljarahkaa
n. 1 rkl sokeria
n. 1,5 dl mansikkahilloa

Sokerikreemi
125 g suolatonta voita
½ tl vaniljasokeria
250 g (= 4 dl) tomusokeria
1 rkl vettä

Koristeluun sokerimassaa ja sokerikukkia (ohjeet seuraavassa postauksessa)



Aloita vatkaamalla kerma. Lisää vatkattuun kermaan vaniljarahka ja hiukan sokeria.

Viipaloi banaanit ja mansikat. Jos käytät pakastemansikoita, anna mansikoiden sulaa kunnolla ja poista niistä irtoava neste, muuten kakku vettyy liikaa.

Aseta alimmaksi tuleva kakkupohja tarjoiluvadille ja sivele päälle mansikkahilloa ohut tasainen kerros. Asettele mansikkaviipaleet mansikkahillon päälle. Ota puolet rahka-kermaseoksesta ja levitä mansikoiden päälle.





Aseta toinen kakkupohja rahka-kermaseoksen päälle ja levitä jälleen ohut kerros mansikkahilloa. Asettele päälle kerros banaaniviipaleita ja loput rahka-kermaseoksesta. Laita päälle viimeinen kakkupohja.

Laita kakku tasaantumaan hetkeksi jääkaappiin ja valmista sokerikreemi. Aloita kreemin valmistus pehmentämällä voi sähkövatkaimella notkeaksi. Lisää joukkoon vaniljasokeri.

Lisää tomusokeri pikkuhiljaa, pienissä erissä samalla voimakkaasti vatkaten. Tomusokeria mitatessa muista kopauttaa mittakuppia hiukan, jotta tomusokeri painuu alaspäin ja saat varmasti kupin täyteen. Lisää lopuksi vesi ja sekoita kunnes kreemi on tasaista.

Ota kakku jääkaapista ja tarkista kakun reunat mahdollisten tursuavien kermojen, banaanien jne. varalta. Mikäli reunat ovat epätasaiset, sivele ne veistä apuna käyttäen tasaisiksi.

Levitä sokerikreemi kakun päälle,pitkin tasaisin vedoin. Ei haittaa vaikka kakusta irtoaisi murusia kreemiin, sillä ne jäävät lopulta sokerikuorrutteen alle. Jotta turhaa murustumista ei kuitenkaan tapahtuisi, käytä kreemin levittämiseen pitkiä vetoja ja vältä veitsen(/lusikan/nuolijan) nostamista kakun pinnasta. Mitä enemmän nostelet veistä, sitä enemmän kakusta lähtee murusia. Jos kreemi tuntuu liian jäykältä, voit lämmittää sitä hetken mikrossa ennen levittämistä. Notkistuneen kreemin levittäminen käy hiukan helpommin.


Huh, onpas pimeä kreemikuva...

Kreemiä tarvitaan vain hyvin ohut kerros, mutta sen ansiosta päällysteenä käytettävästä sokerimassakerroksesta tulee tasainen. Sokerikreemi myös estää kakun hikoilun (=päällinen ei ala kupruilla ja vettyä) ja peittää kakun kerrokset, jotka ilman kreemiä voivat näkyä erityisesti vaalean sokerimassapäällysteen alta.

Ohjeet sokerimassalla päällystämiseen ja sokerimassakoristeisiin seuraavassa postauksessa!

Isosisko